Ylikonstaapeli ja Helsingin nettipoliisi Marko Forss kirjoittaa rahankeräyslain ongelmista Uuden Suomen Puheenvuorossa.
Forss toteaa häntä jääneen henkilökohtaisesti hiertämään Hyvinkään ammuskelussa toukokuussa 2012 vakavasti loukkaantuneen kollegansa asia. Kyse oli työharjoittelussa olleesta 23-vuotiaasta naispoliisista.
”Kyseisen tapauksen jälkeen selvitettiin mahdollisuutta suorittaa valtakunnallinen keräys hänen kuntoutuksensa ja hyvinvointinsa varmistamiseksi. Nykylainsäädäntö ei sitä sallinut”, Forss kirjoittaa.
Marko Forss kirjoittaa tuoreesta uutisoinnista, joka syntyi poliisihallituksen selvityspyynnöstä liittyen Wikipedian rahankeräykseen. Hänen mukaansa ”koska järjestelijä oli lehtitietojen mukaan ulkomailta, on asian leivättömän pöydän ääressä käsittely kuitenkin enemmän kuin epätodennäköistä”.
”Lausuntopyyntö sai jo osittain aikaan ns. Streisand effect -ilmiön ja Wikipedia luultavasti saa entistä enemmän lahjoituksia. Lahjoitusten antaminen kun ei ole laitonta, vaikka itse rahankeräys olisikin”, Forss uskoo.
Hänen mukaansa voimassa oleva rahankeräyslaki on vuodelta 2006, eikä sosiaalisen median erityisominaisuuksia käsitelty valmisteluvaiheessa. Niinpä suljetussa Facebook-ryhmässäkään tehtävän rahankeräyksen laillisuus ei nyt välttämättä ole selvä asia.
”Rahankeräyslain tarkoituksena on suojella kansalaisia epärehelliseltä toiminnalta, mutta suojelu jää osittain torsoksi, koska sosiaalisen median kautta on helppo lahjoittaa rahaa ulkomaalaisille rahankeräysprojekteille, jotka ovat kyseisen maan lainsäädännön mukaan täysin sallittuja”, Marko Forss toteaa.
Hänen mielestään tuntuu ”kohtuuttomalta, että suomalaisten on mahdollista tukea vain ulkomaalaisia projekteja lahjoituksin”.