RKP:n kansanedustaja ja arkkitehti Anders Adlercreutzin mukaan se uhkaa Helsingin kaltaisten tiivistä kaupunkirakennetta kaavoittavien kaupunkien kaavoitustyötä ja hidastaa rakentamista entisestään.
– Käytännössä tämä muutos voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kalasatamaan rakennettavan 120 metriä korkean asuinkerrostalon ympärille ei 120 metrin säteellä voi rakentaa asuintiloja tai että Jätkäsaaren asemakaavat suurelta osin ovat asetuksen vastaisia ja että rakentamisen lupamenettelyissä pääsääntöisesti joudutaan soveltamaan poikkeusmenettelyä. Lisäksi kasvukeskusten tiivistä kaupunkirakennetta tavoitteleva asemakaavoitustyö pysähtyy. Tämä ei ole voinut olla asetuksen tavoite, hän sanoo.
Asetuksessa määritellään, millä etäisyydellä viereinen rakennus voi olla lähellä olevaa asuinhuonetta. Uuden asetuksen mukaan rakennusten välinen etäisyys pitäisi olla vähintään yhtä iso kuin niiden korkeus.
– Aikaisemmassa versiossa mukana on ollut lause ”ellei asemakaavasta muuta johdu”. Uudesta asetuksesta tämä lause on yllättäen poistettu kuulemiskierroksen jälkeen. Näinkin pieni muutos tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingin pyrkimykset rakentaa tiivistä kaupunkirakennetta vaikeutuu, Adlercreutz huomauttaa.
Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen asuntoministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.).