Vaikka lopulta melko harva on sairastunut koronaan, ovat poikkeusolot ja arjen rajoitukset vaikuttaneet epäsuorasti monien elintapoihin ja hyvinvointiin. LähiTapiolan vakuutusdata ja Firstbeatin hyvinvointimittausdata osoittavat, että poikkeusolot kärjistivät eroja suomalaisten liikkumisessa ja vähensivät lääkärikäyntien määriä, mutta myös paransivat unenlaatua ja palautumista.
Sydämen sykevälivaihtelusta stressiä ja palautumista yli 8[nbsp]000 suomalaiselta mitannut Firstbeatin hyvinvointitietokanta osoittaa, että maalis-huhtikuussa monet suomalaiset ovat keskimäärin nukkuneet enemmän ja stressanneet vähemmän kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan.
Samaan aikaan poikkeusolot ovat lisänneet osalla suomalaisista huolestuttavia taipumuksia elintavoissa.
– Tulosten perusteella huolena on, että koronan aiheuttamat poikkeusolot kärjistävät eroja suomalaisten elintavoissa. Vertaillessamme kevään mittausdataa edellisvuosiin on havaittavissa tämän suuntaista polarisaatiota ainakin liikunnan osalta. Todella vähän liikkuvien henkilöiden eli alle tuhat askelta päivässä ottavien määrä kasvoi lähes kolminkertaiseksi viiteryhmästä riippuen, Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari kertoo yhtiön keräämästä hyvinvointimittausdatasta.
Hyvinvointidata on kerätty erityisesti toimisto- ja asiantuntijatöitä tekeviltä, mutta Kotisaaren mukaan sen perusteella voi päätellä laajemminkin, että valtaosa on sopeutunut poikkeusoloihin hyvin.
Lisääntynyttä vapaa-aikaa on voitu hyödyntää nukkumiseen ja uusiin liikuntamuotoihin tai harrastuksiin, joka näkyy parempana palautumisena ja vähäisempänä stressinä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että osalle kevään poikkeusolot ovat olleet hyvinkin kuormittavaa aikaa ja hyvinvointi on kärsinyt.
Lääkärikäynnit vähentyneet rajusti
Terveydenhuollossa koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat näkyneet kiireettömien aikojen ja operaatioiden siirtämisinä myöhempään aikaan. Lähestyvä kesälomakausi siirtää entisestään monien lääkärikäyntejä.
– LähiTapiolan vahinkotilasto viittaa suomalaisten käyneen tänä keväänä selvästi vähemmän lääkärissä. Samaan aikaan myös julkisen terveydenhuollon kiireetön toiminta on ollut joko täysin pysäytettynä tai vahvasti supistettuna. Tämä voi heikentää yleisistä kansansairauksista, kuten diabeteksesta tai sydän- ja verisuonisairauksista, kärsivien terveydentilaa. Myös esimerkiksi erilaisia leikkauksia ja muita operaatioita on siirretty, kertoo LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja Jani Tikkanen.
Hän arvioi, että pitkään jatkuessaan poikkeusolot aiheuttavat merkittävää epäsuoraa terveydellistä haittaa erityisesti vanhusten, pitkäaikaissairauksista kärsivien ja muiden erityisryhmien terveydentilaan. Erityisen huolissaan Tikkanen on ennaltaehkäisevästä terveydenhuollon roolista poikkeusoloissa.
– Terveydenhuollon voimavarat on suunnattu vahvasti nyt akuutin kriisin hoitoon ja vaikka kriisin ensimmäinen aalto olisikin pian jo ohi, vie hoitojonojen lyhentäminen merkittävästi aikaa. Tiukentuvien resurssien aikakaudella helpoin säästökohde on monesti ennaltaehkäisevä työ, johon pitäisi, nyt jos koskaan saada lisättyä panostuksia, Tikkanen toteaa.
Koronaepidemian helpottuessa ainakin hetkellisesti ja rajoitusten keventyessä on hyvä hetki pysähtyä ja tarkastella omia elintapojaan.
– Kevään aikana monen elintavat ovat kehittyneet esimerkiksi nukkumisen, liikunnan monipuolistumisen tai luonnossa liikkumisen myötä hyvään suuntaan. Toivottavasti kevään myötä opitut ja osin pyytämättä tulleet hyvät tavat, tottumukset ja käytännöt säilyttävät asemansa myös jatkossa, Kotisaari toteaa.
– Toisaalta jos esimerkiksi liikunta tai muut elintavat uneen, ruokailuun tai alkoholin käyttöön ovat päässet ”repsahtamaan”, niin ennen kesälomia voi olla hyvä hetki tarttua niiden osalta toimeen, Kotisaari jatkaa.
Tiedot perustuvat LähiTapiolan vakuutusdataan ja suomalaisten työikäisten noin 8[nbsp]000 mittausvuorokauteen Firstbeat Hyvinvointianalyysilla 15.3.-30.4. välisellä ajalla. Verrokkina on käytetty vuosien 2018 ja 2019 samaa ajanjaksoa Firstbeatin tietokannassa. Aineisto koostuu valtaosin (n. 90 %) toimisto- tai asiantuntijatyötä tekevistä.