Syksyn liittokierrokselle saatiin eilen päänavaus, kun työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuus ja työntekijäpuolta edustava Teollisuusliitto pääsivät neuvottelutulokseen uudesta työehtosopimuksesta.
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen äänin 12-3 tänään tiistaina kokouksessaan, kertoo Yle. Teollisuusliiton valtuusto on koolla vielä ensi tiistaina. Teknologiateollisuuden hallinto näytti vihreää valoa neuvottelutulokselle.
Neuvottelutuloksen mukaan palkankorotukset sovitaan ensisijaisesti paikallisesti.
– Teknologiateollisuudessa tämä ei ole poikkeuksellista, mutta Suomen työmarkkinoilla on, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo Verkkouutisille.
Esimerkiksi kemianteollisuudessa, jossa saavutettiin neuvottelutulos viime yönä, sovittiin, että palkkoja korotetaan paikallisesti sopimalla 1,6 prosenttia vuosina 2018 ja 2019. Jos paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan liittojen sopimalla tavalla.
Teknologiateollisuudessa palkankorotuksia ei naulattu kiinni työehtosopimuksessa.
– Työpaikalla voidaan sopia ihan mitä vaan. Voidaan sopia, että korotetaan tai ei koroteta ollenkaan. Voidaan sopia korotusmääristä, voidaan sopia ajankohdasta ja voidaan sopia korotuksen kohdentumisesta työntekijöille täysin vapaasti, Inkeroinen luettelee.
Edellytyksenä paikalliselle sopimukselle on, että yrityksessä on luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei ole eli palkoista ei voida sopia työpaikalla, mennään perälaudan mukaan. Inkeroisen mukaan ylivoimaisessa enemmistössä alan yrityksistä on henkilöstö on valinnut luottamusmiehen.
– Se on meillä ehdottomasti pääsääntö, mutta meilläkin on myös yrityksiä, jossa henkilöstö ei ole valinnut pääluottamusmiestä.
Perälauta passivoi tai motivoi neuvotteluihin
Jos paikallisesta palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, turvaudutaan perälautaan. Silloin palkkoja korotetaan vuoden 2018 alussa 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä ja vuoden 2019 alussa 0,9 prosentin yleiskorotuksella ja 0,7 prosentin yrityskohtaisella erällä. Työnantaja päättää, miten yrityskohtainen erä jaetaan.
Inkeroisen mukaan sitä on selvitetty, kuinka suuri osa yrityksistä sai sovittua palkoista viimeksi paikallisesti, mutta selvitykset eivät ole vertailukelpoisia.
– Perälaudasta riippuu hyvin pitkälti, onko edellytyksiä aitoihin sopimusneuvotteluihin. Raamisopimuksessa teknologiateollisuudessakin oli niin sanottu yleiskorotusperälauta. Pääsääntö oli, että voidaan sopia paikallisesti, mutta jos ei sovita, niin kaikki saavat raamisopimuksen mukaisen korotuksen. Tämä yleiskorotusperälauta passivoi täysin ja hyydytti edellytykset paikalliseen sopimukseen, Inkeroinen sanoo.
Inkeroinen kertoo, että heidän käsityksensä mukaan nyt sovittu perälauta aktivoi sekä työnantajia että luottamusmiehiä hakemaan työpaikalle parhaiten soveltuvan ratkaisun. Nyt neuvotteluissa sovittiin, että työnantaja päättää, miten yrityskohtainen erä jaetaan eli sitä ei välttämättä kohdenneta kaikille työntekijöille.