Hellejakson terveysvaikutukset eivät ole vielä tiedossa, mutta helteen haittavaikutuksille alttiita ovat erityisesti pitkäaikaissairaat sekä kotona ja hoitolaitoksissa olevat vanhukset.
Helleraja rikkoutui vielä eilen tiistaina, kertoo Ilmatieteen laitos. Mikäli hellelukemiin ei tänään päästä, tulee yhtämittainen hellejakso kestäneeksi 38 päivää.
Vuodesta 1961 alkaen nyt koettu hellejakso on ollut yhtä pitkä vain kerran aikaisemmin. Tämä tapahtui vuonna 1973, jolloin hellejakso kesti niin ikään 38 päivää.
Tänä vuonna oli myös yhteensä 22 päivää, jolloin maan ylin lämpötila oli vähintään 30 astetta. Määrä on suurin vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna.
Vastaavia hellejaksoja 2003 ja 2010
Korkeapaineen pysyessä kesällä Suomen yllä pitkään lähes paikoillaan lämpötila voi nousta toistuvasti yli 25 asteen. Viikon hellejakso on tietyllä paikkakunnalla yleinen, mutta ei kuitenkaan jokakesäinen.
Kahden viikon hellejakso on jo harvinainen, sillä sellainen sattuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua vasta, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuodesta 1961 lähtien ennen tätä kesää vain vuosina 1973, 2003 ja 2010.
Tätä kesää muistuttavat eniten vuosien 2003 ja 2010 hellejaksot. Tänä kesänä ja vuoden 2003 heinäkuussa helle kattoi koko maan. Vuonna 2010
helteet kattoivat lähinnä maan etelä- ja keskiosan. Heinäkuun 29. päivänä 2010 mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, 37,2 astetta.
Elokuussa 2010 saavutettiin myös uusi kuukauden lämpöennätys, kun Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa mitattiin 33,8 asetetta. Tämän kesän toistaiseksi korkein lämpötila, 32,8 astetta, mitattiin Porissa 4. elokuuta.
Kuumat päivät yleistyvät
Tänä vuonna koko maan hellepäiviä on ollut tähän mennessä 44, kun niitä on keskimäärin vuodessa 36. Eniten koko maan hellepäiviä on ollut vuonna 2002, jolloin niitä oli 65.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen kesät ovat jo muuttuneet aiempaa helteisemmiksi, ja tämä kehitys tulee jatkumaan, mikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat nopeaa kasvuaan. Kesällä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät.
Hellepäivien määrän arvioidaan 3-4 -kertaistuvan ennen vuosisadan loppua.
”Hyvin kuumia” päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 24 astetta, esiintyi vuosina 1971–2000 vain muutamana kesänä. Kuluvan vuosisadan lopulla hyvin kuumia päiviä arvioidaan esiintyvän jo useammin kuin joka toinen vuosi.
– On arvioitu, että heinäkuun 2010 kaltainen tai vielä lämpimämpi heinäkuu koettaisiin vuosisadan puolivälin arvioidussa, muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10–15 vuodessa, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.
Vakavia terveyshaittoja
Helteet ovat terveysriski erityisesti kotona ja hoitolaitoksissa oleville vanhuksille ja kroonisista sairauksista kärsiville. Riskitekijöitä ovat muun muassa sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairaudet, diabetes, munuaissairaudet, Parkinsonin tauti, muistihäiriöt sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.
Tämän kesän hellejakson terveysvaikutukset eivät ole vielä tiedossa.
– On hyvin todennäköistä, että vaikutukset ovat samankaltaisia kuin kesinä 2003 ja 2010, tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvelee.
Tuolloin pitkittyneet hellejaksot johtivat tutkimusten mukaan useampiin satoihin ennenaikaisiin kuolemiin. Erityisesti yli 75-vuotiaiden ja monentyyppisistä pitkäaikaissairauksista kärsivien kuolleisuus lisääntyi.
Vanhusten riski kuolla lisääntyi terveydenhuollon hoitolaitoksissa voimakkaammin kuin muissa paikoissa. Kollanuksen mukaan tämä selittynee sillä, että hoitolaitoksiin sijoittuvat kaikkein heikkokuntoisimmat ja helteiden haittavaikutuksille herkimmät vanhukset.
Suomessa helteitä ei ole perinteisesti mielletty tärkeäksi kansanterveydelliseksi riskitekijäksi. THL:n tutkijan mukaan helteisiin varautumista pitäisi kuitenkin parantaa.
– Lisääntyvät hellejaksot yhdessä väestön ikääntymisen kanssa lisäävät helteiden terveysvaikutuksia, Kollanus muistuttaa.