Vastasyntyneiden poikien elinajanodote saavutti elokuussa merkittävän rajan, kun se nousi 80 vuoteen. Sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on Suomessa nyt alle viisi vuotta.
– Poikien elinajanodote on noussut koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen ripeästi, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo tiedotteessa.
Kirittävää riittää yhä, sillä suomalaispoikien elinajanodote oli EU:n tilastoviraston Eurostatin vuoden 2024 tilastojen perusteella Pohjoismaiden lyhyin ja EU27-maiden vertailussa vasta 14. pisin.
Suomalaistyttöjen elinajanodote oli puolestaan Pohjoismaiden toiseksi pisin ja EU27-maiden vertailussa yhdeksänneksi pisin.
Poikien elinajanodote ylitti 70 vuoden rajan vuonna 1982 ja 75 vuoden rajan vuonna 2003.
Tyttöjen elinajanodote lähestyy jo 85 vuoden rajapyykkiä. Ennakkotilaston perusteella viimeisen 12 kuukauden elinajanodote oli tytöillä 84,7 vuotta. Tytöt saavuttivat 70 vuoden rajan jo 1950-luvulla, 75 vuoden rajan vuonna 1973 ja 80 vuoden rajan vuonna 1994.
Sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on Suomessa kaventunut alle viiteen vuoteen.
– Viimeksi ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa oli näin pieni yli 100 vuotta sitten. Suurimmillaan ero elinajanodotteissa oli 1970-luvun lopussa, jolloin se oli yhdeksän vuotta, Rapo kertoo.
Vaikka ero sukupuolten välillä on kaventunut, muissa Pohjoismaissa ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa on vielä pienempi. Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sukupuolten välinen ero vastasyntyneiden elinajanodotteessa on noin kolme ja Tanskassa vajaat neljä vuotta.
Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskentahetken kuolleisuuden tasoa ja kertoo keskimääräisen ajan, jonka vastasyntyneet eläisivät, jos laskentahetken ikäryhmittäinen kuolleisuus jäisi vallitsevaksi tasoksi. Se ei siis pyri ennustamaan tulevaa. Jos kuolleisuus jatkaa laskuaan, on todellinen keskimääräinen elinaika pidempi.