Pohjoismaat voivat yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa europarlamentaarikko Gunnar Hökmarkin mukaan nousta johtavaksi demokratiaa ja avointa markkinataloutta puolustavaksi ryhmittymäksi Euroopassa – kenties jopa globaalissa mittakaavassa.
– Pohjoismaat muodostavat yhdessä Baltian maiden kanssa yhden maailman dynaamisimmista ja painoarvoltaan merkittävimmistä talouksista, mikä vastaa jäsenyyttä G8-ryhmässä, Ruotsin maltillista kokoomusta Euroopan parlamentissa edustava Hökmark toteaa Svenska Dagbladetissa.
– Yhteisellä suuntautumisella markkinatalouteen, digitalisaatioon, vapaakauppaan sekä turvallisuuden atlanttiseen ulottuvuuteen ja rauhaan EU:ssa voimme luoda vankan poliittisen rakenteen, joka kykenee yhdessä Saksan kanssa tukemaan Euroopan vakaata kehitystä ja välttämättömiä uudistuksia, hän sanoo.
Hökmark on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2004 ja toiminut EPP-ryhmän varapuheenjohtajana 2007–2014.
Yhteinen puolustuslinja Venäjää vastaan
Hökmark kehottaa Pohjoismaita ja Baltiaa muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, millaista Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä ne tavoittelevat. Hän ei epäröi lausua ääneen, että kyse on nimenomaan varautumisesta itäiseen aggressioon. Presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä pyrkii hänen mukaansa Itämeren alueen hallintaan, mistä kertovat niin sen sotilaallinen varustautuminen, informaatiovaikuttaminen kuin kyberiskut.
– Itämeren on oltava rauhan meri Euroopassa – ei Venäjän dominoima rauhan meri, Hökmark toteaa.
Pohjoismaiden ja Baltian poliittisen yhteistyön tiivistämiseksi hän esittää pääministerien säännöllisiä tapaamisia, joissa neuvoteltaisiin sekä akuuteista priorisointikysymyksistä että EU:n pitkän aikavälin kehityksestä.
Yhteisiä vaikuttamisen painopisteitä olisivat Hökmarkin mukaan myös muun muassa 5G-verkkojen ja tekoälyn hyödyntäminen, rahanpesun torjunnan ja rahoitusvakauden edistäminen sekä kestävät ympäristö- ja energiaratkaisut.
Diktatuurista demokratiaan
Se, miten nopeasti Viro, Latvia ja Liettua kykenivät Pohjoismaiden tuella palaamaan neuvostodiktatuurin ikeen alta takaisin demokratiaan ja markkinatalouteen, on Hökmarkin mukaan osoitus Itämeren maiden poikkeuksellisesta potentiaalista.
Hän muistaa omakohtaisesti, kuinka Neuvostoliiton sisäministeriön erikoisjoukot pyrkivät vuonna 1991 kukistamaan itsenäisyyspyrkimykset Latviassa ja Liettuassa.
– Tänään naapurimaamme Itämeren tuolla puolen ovat kypsiä demokratioita ja oikeusvaltioita, avoimia markkinatalouksia ja osa maailman kilpailukykyisintä talousklusteria. Ne ovat Naton jäseniä ja hoitaneet kukin vuorollaan puheenjohtajuutta EU:ssa, johon ne ovat vuodesta 2004 kuuluneet, Hökmark sanoo.
Hän muistuttaa Baltian maiden kuuluvan myös euroalueeseen, toisin kuin Ruotsi.
– Ne ovat siten Ruotsia lähempänä eurooppalaisen yhteistyön ydintä, hän painottaa.