Pohjois-Koreasta Etelä-Koreaan loikannut Lee (nimi muutettu) kertoo Ylen haastattelussa kokemuksistaan vuodelta 1988, jolloin Etelä-Koreassa pidettiin kesäolympialaiset. Leen mukaan Pohjois-Korean kansalaiset pidettiin kisatapahtumista tuolloin täysin pimennossa.
– Luulin, että kyse on jostain pienestä urheilukilpailusta koulun pihalla tai muusta vastaavasta. En tiennyt, että kyse on suuresta tapahtumasta, Lee kertoo.
Pohjois-Korea yritti häiritä kisoihin valmistautumista ja pelotella muita maita jättämään osallistumisen väliin.
Vuonna 2018 maa on valinnut eri taktiikan: se lähettää Pyeongchangin talvikisoihin yli 400 ihmisen seurueen, josta tosin vain pieni osa on urheilijoita.
Leen mukaan seurueen jäsenet on valikoitu tarkkaan. Heidän taustansa on oltava luotettava ja puolueuskollisuutensa ehdoton. Propagandakoulutuksen ja vaitiolovelvollisuuden on tarkoitus taata, etteivät Etelä-Koreaan pääsevät kieli näkemästään kotona.
Loikkauksia kisojen aikana Lee ei silti pidä todennäköisenä.
– Valtio pitää perheitä tavallaan panttivankeina, jotta yksikään kisavieras ei pakenisi tai edes suunnittelisi pakoa. Kaikki tietävät, että jos yksikin loikkaa, hänen perheensä tapetaan, Lee sanoo.
Pohjois-Korean turvallisuuspoliisi ei tiedä, että Lee on Etelä-Koreassa. Hänet on kotimaassaan kirjattu vain kadonneeksi, minkä ansiosta perhe on säästynyt ankaralta rangaistukselta.