Tuoreen väitöskirjan mukaan geenitason tutkimuksissa Mertensia ovum on osoittautunut mahdolliseksi jääkauden reliktiksi ja pohjoisen Itämeren ainoaksi kampamaneettilajiksi.
Amerikankampamaneettia, Mnemiopsis leidyi, pidetään maailmanlaajuisesti hyvin haitallisena vieraslajina, joka voi runsastuessaan aiheuttaa suuria muutoksia ekosysteemissä. Sen esiintyminen Itämeressä on rajoittunut Bornholmin altaan eteläpuolelle, eikä sitä ole tavattu Suomen vesialueelta.
Arktinen kampamaneettilaji Mertensia ovum ei kuitenkaan aiheuta amerikankampamaneetin kaltaisia ongelmia.
– Mertensia ovum -lajia esiintyy melko yleisesti Itämeren eteläosista Suomenlahdelle ja Selkämerelle saakka. Sen sijaan pohjoisen Itämeren ainoana kampamaneettilajina aiemmin pidettyä pikkumaneettia ei löytynyt pohjoisen Itämeren alueelta lainkaan, sanoo väittelijä Sanna Majaneva.
DNA-menetelmien avulla myös aikaisemmin pikkumaneetiksi tunnistetut näytteet määritettiin uudelleen Mertensia ovum -lajiksi.
– Näyttäisi siltä, että alueen kampamaneetit on aikaisemmin tunnistettu väärin ja Mertensia ovum esiintyy Itämerellä jääkauden reliktinä eikä vieraslajina. Täysin varmana tätä ei kuitenkaan vielä voida pitää, Majaneva kertoo väitöstiedotteessaan.
Kampamaneetit esiintyvät usein laikuttaisesti, ja niiden eri kokoiset yksilöt syövät erilaista ruokaa. Tämä ei helpota tutkijan työtä ja levinneisyyden määrittelyä.
– Esimerkiksi arktisella alueella elävät lähes kymmensenttiset Mertensia ovum -yksilöt syövät pääasiassa hankajalkaisäyriäisiä. Itämeressä asuvat yksilöt ovat kooltaan alle sentin mittaisia, ja syövät siksi mikroskooppisen pieniä planktoneliöitä. Sen vuoksi yleistykset lajin ekologisista ominaisuuksista voivat olla hyvinkin harhaanjohtavia, Majaneva toteaa.
Kampamaneetit lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti ja sopeutuvat suuriinkin fysikaalisten tekijöiden muutoksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kampamaneetteihin kuitenkin eri tavalla eri levinneisyysalueilla. Itämerellä Mertensia ovum -kampamaneettien esiintymisalueen on ennakoitu pienenevän, kun taas arktinen esiintymisalue pysynee lähes muuttumattomana.
FM Sanna Majanevan väitöskirja Understanding the biodiversity and ecological importance of ctenophores – Lessons from Arctic and Baltic Mertensia ovum tarkastetaan perjantaina 11. huhtikuuta Helsingin yliopistossa.