Pohjois-Korea on muuttanut viimeisen vuoden aikana ulkopoliittista retoriikkaansa yhä aggressiivisempaan suuntaan.
Maa ei enää tavoittele Korean niemimaan rauhanomaista yhdistymistä vaan uhittelee eteläistä naapuriaan sodalla.
Diktaattori Kim Jong-unin hallinto on lisäksi tukenut Venäjää toimittamalla maan asevoimien käyttöön miljoonia tykistöammuksia. Pohjois-Korea jatkaa huomattavien voimavarojen ohjaamista ydinase- ja ohjushankkeisiinsa.
Wall Street Journal -lehden haastattelemat asiantuntijat uskovat käänteen tapahtuneen helmikuussa 2019, jolloin neuvottelut Yhdysvaltain silloisen presidentin Donald Trumpin hallinnon kanssa katkesivat Hanoissa järjestetyssä kokouksessa.
Vuonna 2022 Kim Jong-un seurasi viiden vuoden tauon jälkeen mannertenvälisen ohjuksen koelaukaisua. Ohjuskokeita on tehty tämän jälkeen kahdeksan kappaletta. Maa on samalla tiivistänyt suhteitaan Kremliin ja Pekingiin.
Kim Jong-un julisti tammikuussa raivokkaassa puheessaan Etelä-Korean päävihollisekseen ja kehotti omaa maataan varautumaan sotaan.
– Kun sodasta tulee meitä kohtaava todellisuus, emme yritä koskaan väistää sitä, diktaattori sanoi.
Laajamittaista hyökkäystä pidetään silti epätodennäköisenä. Pohjoiskorealaiset sotilaat ovat viime viikkoina miinoittaneet Etelä-Korean vastaista rajavyöhykettä, mikä viittaa puolustukselliseen asemointiin.
Pienempiä sotilaallisia provokaatioita ja yhteenottoja pidetään silti riskinä. Niitä voitaisiin tehdä lennokeilla tai läheisellä merialueella.
Viime vuosien aikana Pohjois-Korean ydinasearsenaali on kasvanut noin 35 ydinkärjestä 50–60 ydinkärkeen.