Pienten ja keskisuurten yritysten yleisin kasvutavoite on noin 30 prosentin myynnin kasvu seuraavan kolmen vuoden aikana, ilmenee OP Pohjolan Kasvuvaraa-kyselytutkimuksesta, joka tehtiin nyt ensimmäistä.
– Tämä tarkoittaa alle 10 prosentin vuotuista kasvua, mikä on melko vaisu kasvutavoite pk-yritykselle. Vain joka kuudes pk-yrityksistä tähtää korkeaan kasvuun, eli vähintään kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa seuraavan kolmen vuoden aikana, toteaa tutkimustyötä Nordic Institute of Business & Society NIBS:issa johtanut professori Jaakko Aspara tiedotteessa.
Kyselyyn vastasi helmi-maaliskuussa noin 540 johtajaa yli 500 yrityksestä.
Kyselyyn vastanneiden yritysten vuotuinen liikevaihto on yli 2 miljoonaa euroa, eli mukana ei ollut pieniä mikroyrityksiä. Tällaisia pk-yrityksiä on Suomessa noin 20 tuhatta, ja ne työllistävät 600 000 suomalaista.
Kasvuhalujen vaisuus näkyy siinäkin, että selvästi useampi pk-yritys keskittyy tänä vuonna toimintansa tehostamiseen (40 prosenttia) kuin toiminnan laajentamiseen (33 prosenttia).
– Nykyiset varovaiset kasvutavoitteet eivät vastaa suomalaisen pk-yrityskentän täyttä kasvupotentiaalia. Haluammekin rahoittajana tukea yritysten kasvua ja työllistämistä, jotta kasvupotentiaali realisoituisi paremmin, OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela sanoo tiedotteessa.
Kasvua haetaan kotimaasta; vain noin joka kolmas yritys katsoo, että yrityksen tavoittelema kasvu voidaan saavuttaa pääosin kansainvälistymisen kautta.
Pk-yritysten kasvun merkittävimmät esteet liittyvät kireään sääntelyyn, byrokratiaan, kustannustasoon ja kuluttajaluottamukseen Suomessa.
Yrityksistä joka kolmas katsoo työvoimakustannusten sekä muiden kustannusten korkean tason heikentävän merkittävästi kasvu- ja investointihaluja. Seuraavaksi merkittävin kasvun este on kuluttajien varovaisuus ja kuluttajaluottamuksen heikkous, jonka lähes 30 prosenttia pk-yrityksistä katsoo vähentävän kasvu- ja investointihaluja merkittävästi. Noin joka neljäs yritys näkee erityisesti työmarkkinoiden kireän sääntelyn vähentävän kasvuhaluja.
Sitä vastoin pk-yritykset eivät juurikaan näe kasvun esteiksi rahoitukseen liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi käyttöpääoman tai investointirahoituksen saamisen vaikeuden kokee kasvuhaluja merkittävästi vähentäväksi tekijäksi ainoastaan noin 10 prosenttia yrityksistä.
Tutkimuksen mukaan useimmat pk-yritykset odottavat taloustilanteen parantuvan ja markkinakysynnän kääntyvän nousuun Suomessa vuoden 2026 toisella puoliskolla tai vuoden 2027 alkupuoliskolla. Tosin sotatoimet Iranissa vaikuttivat vastauksiin hieman maaliskuun alun jälkeen: niiden vastaajien osuus nousi, jotka eivät osaa arvioida, milloin markkinatilanne alkaa parantua.
Positiivisena signaalina Kasvuvaraa-tutkimus osoittaakin, että pk-yritykset palkkaavat tänä vuonna uusia työntekijöitä. Yritykset arvioivat kasvattavansa henkilöstömäärää Suomessa keskimäärin 3–4 prosenttia tänä vuonna.
– Suomen BKT:n kasvun ennustetaan jäävän alle prosenttiin tänä vuonna, eli pk-yritykset aikovat lisätä henkilöstöään huomattavasti enemmän. Tämä on rohkaisevaa, Aspara toteaa.
Myös investointeihin liittyy positiivisia signaaleita. Noin 40 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä investointejaan seuraavan 12 kuukauden aikana, siinä missä vain alle 10 prosenttia aikoo vähentää investointeja.