Kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastasi lähes 1200 pk-yritystä ympäri Suomea. Kahden vuoden välein toteutettavasta kyselystä selvisi, että investointi- ja vientihalut ovat nousseet jonkin verran kahden vuoden takaisesta ja selvästi vuoden 2013 tilanteesta.
Nyt uutta liiketoimintaa kertoo käynnistävänsä 41 prosenttia vastanneista pk-yrityksistä, kun vuonna 2015 määrä oli 38 prosenttia ja vuonna 2013 vain 30 prosenttia. Vientiä on käynnistämässä tai laajentamassa 25 prosenttia pk-yrityksistä, kun vuonna 2015 osuus oli 23 prosenttia ja 20 prosenttia vuonna 2013.
– On myönteistä, että pk-yrityksillä on rohkeutta investoida, vaikka maailmantaloudessa on epävarmuutta. Suomen talouden kääntyminen kasvuun näyttää merkitsevän myös PK-sektorilla investointi- ja kasvuhaluja, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sanoo.
Myös yritysostoja suunnittelevien yritysten määrä on noussut selvästi. Nyt neljännes yrityksistä suunnittelee laajentamista yritysostoin, kun kaksi vuotta sitten osuus oli viidennes.
Linnainmaa arvioi, että haastetta toiminnan laajentamiselle, investoinneille ja viennin käynnistämiselle voi aiheuttaa vähäinen vaihtuvuus pk-sektorin hallituksien jäsenistössä. Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoo hallituksessa olevan riittävän monipuolinen osaaminen yrityksen nykytilanteen kannalta.
Tilanne muuttuu radikaalisti, kun tarkastellaan yrityksen tulevaisuutta. Vain noin kolmannes (32 %) kyselyn vastaajista katsoo, että hallituksessa on nykyisellään riittävä osaaminen yrityksen tulevien haasteiden, kuten kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen, kannalta. Moni yritys kertoo hallitukseen haettavan kansainvälistymisen osaajaa.
– Aihetta huoleen on, sillä lisäksi vain 16 prosenttia pitää hallituksen jäsenistön vaihtuvuutta riittävänä. Viesti on selkeä: yrityksissä on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun, Linnainmaa summaa.
Hän korostaa hallitustyön arviointia käyttökelpoisena välineenä hallituksen kehittämiseen. Kuitenkin vain alle kolmannes PK-yrityksistä tekee vuotuisen arvioinnin.
Hallituksen jäsenten osaamisalueista uuden teknologian osaaminen, kuten teollisen internetin, robotiikan, nanoteknologioiden tai sosiaalisen median tuntemus, ei noussut vastauksissa kovin tärkeänä osaamisvaatimuksena.
Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turusen mukaan tulosta voidaan korkean teknologisen osaamisen maassa pitää yllättävänä.
– Toivottavasti yrityksissä osataan riittävästi huomioida teknologian vaikutukset yritystoiminnan tulevaisuuteen. Muutokset eivät kohdistu ainoastaan yritysten omaan toimintaan, vaan voivat koskettaa koko liiketoimintaympäristöä, hän sanoo.