Suomen Yrittäjien ja MTK:n mukaan on turvattava erityisesti pk-yritysten mahdollisuus osallistua hankintoihin ja kotimaisen ruuan osuus julkisissa ruokahankinnoissa.
EU:n direktiiviuudistuksen tärkeänä tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Lisäksi tavoitellaan muun muassa hankintamenettelyiden yksinkertaistamista sekä laadun korostumista perusteena, kun hankinnoista päätetään.
Hallitusohjelman mukaan puolestaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin lisätään lainsäädäntöä uudistamalla. Lisäksi hallitusohjelmassa on sitouduttu kotimaisen ruoan lisäämiseen julkisissa hankinnoissa.
MTK ja Suomen Yrittäjät korostavat sitä, että hankintadirektiivin ja hallitusohjelman myönteiset tavoitteet on saatava toteutumaan käytännössä heti.
Laatua painotettava oikein
Direktiivin säännös, joka edellyttää hankintojen jakamista osiin, on uusi. Sen nimenomaisena tarkoituksena on, että hankinnat toteutetaan sellaisina kokonaisuuksina, että myös pienet toimijat pääsevät kilpailemaan sopimuksista.
– Hankintojen osiin jakamista koskeva velvoite on erittäin tärkeä tapa estää markkinoiden haitallista keskittymistä. Kaikkien hankintayksikköjen kannattaa käyttää tämä mahdollisuus heti täysimittaisesti, toteaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen tiedotteessa..
Direktiivissä säädetään hankintasopimusten tekoperusteista tavalla, joka painottaa aiempaa selkeämmin laatua. Pelkkää hintaa voi käyttää valintaperusteena vain poikkeuksellisesti.
– Tämä uudistus on tervetullut. On tärkeää, että valintaperusteet painottavat laadullisia tekijöitä oikein. Korkealaatuisilla kotimaisilla tuotteilla on oltava hyvät mahdollisuudet menestyä kilpailutuksissa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii.
Tähän asti tarjouspyynnöissä ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, että kotimaiset säännökset asettavat tuotteille korkeampia vaatimuksia kuin muissa EU-maissa keskimäärin.
Esimerkkinä tästä on suomalainen ruuantuotanto, joka on vapaa salmonellasta, sioilla on hännät ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten lääkinnässä vain sairauksiin toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa. Myös torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytetään Suomessa kansainvälisessä vertailussa erittäin vähän.
Julkisia hankintoja tehdään vuodessa noin 35 miljardilla eurolla. Kyseessä on erittäin merkittävä markkina lukuisten toimialojen yrityksille ja samalla huomattava julkistalouden menoerä.
Elintarvikehankintoja tehdään julkisissa ruokapalveluissa noin 350 miljoonalla eurolla vuodessa. Hankintadirektiivit koskevat ostoista suurimpia; niitä, jotka ylittävät niin sanotut EU-kynnysarvot. Tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvo on 209 000 euroa.