Pääkaupunkiseudun kymmenen kehyskuntaa eli KUUMA-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla.
Tuoreen selvityksen mukaan ruuhkamaksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta ja jarruttaisivat KUUMA-seudun elinkeinoelämän kasvua. Kehyskunnat ja elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät päästövähennyksiin toimivampia ratkaisuja.
Ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia myös pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen.
Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä saati ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus.
Eritoten pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä.
Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiilineutraalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021.
– Helsingin seudun ruuhkamaksut olisivat epätasa-arvoistava ratkaisu KUUMA-seudun kunnille. Vetoamme tuoreen selvityksen pohjalta ruuhkamaksuja tehokkaampien päästövähennyskeinojen käytön puolesta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan näitä ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen sekä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen, sanoo KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.
Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aallon mukaan KUUMA-kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen, mutta keinot eivät saa olla epätasa-arvoistavia ja kehyskuntien elinvoimaa heikentäviä.
– Liikenteen päästöt edustavat 25 prosenttia kaikista maamme päästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat kiinteistöjen lämmittämisestä. Kehäteiden varrella toimii paljon teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä, joissa tuotetaan tuotteita ja palveluita pääkaupunkiseudulle ja joihin tullaan harvaan asutuista KUUMA-kunnista. Olisi perin outoa, jos näitä yrityksiä, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun elinvoimaa kuormitettaisiin ruuhkamaksuilla, hän toteaa.
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen puolestaan sanoo. että koronakriisin jäljiltä kunnat eivät kaipaa työllistymistä heikentäviä keinoja alueelle.
– Seudullinen ruuhkamaksuratkaisu kohtelisi Helsingin seudun asukkaita ja elinkeinoelämää epätasa-arvoisesti. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ei toteutuisi
– Lisävero elinkeinon harjoittamiselle olisi kohtuuton maallemme, joka tarvitsee nyt yrittämistä enemmän kuin koskaan. Kovasti kilpailuilla ja pienikatteisilla aloilla ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysimääräisesti sisällyttää palveluhintoihin. Samoin lisäverolla rangaistaisiin työssäkäyviä työntekijöitä, sanoo Helsingin seudun yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.
Yhtenä osana KUUMAn selvitys viittaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävään 2018 MAL-barometriin, jonka mukaan suurin osa Helsingin kehyskuntien asukkaista kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä sekä henkilöliikenteen sujuvuuden edistämistä. Sen sijaan ruuhkamaksuja ei keinona kannateta.
KUUMA-seudun kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Kunnissa asuu 330[nbsp]000 ihmistä, joista yli puolet käy seudun ulkopuolella töissä. Seutu jakautuu liikenteellisesti raide- ja bussikuntiin. Seudun omista työpaikoista noin kaksi kolmasosaa on palvelualoilla. Etenkin metalliteollisuus, logistiikka ja kuljetus ovat vahvoja toimialoja. KUUMA-seudun työttömyysprosentti on maan alhaisimpia.