Valtiokonttori maksaa vuosittain hyvityksiä liian pitkistä oikeudenkäynneistä, mutta se ei ole ratkaissut itse ongelmaa; oikeudenkäynnit kestävät yhä liian kauan.
Suomen Asianajajaliitto toteaa, että rikosprosessien kesto on ollut Suomessa yleisesti tunnustettu ongelma jo vuosien ajan, mutta niihin liittyvät viivästymiskorvaukset ovat vain jäävuoren huippu.
– Rikosprosessin kesto aiheuttaa inhimillistä kärsimystä kaikille osapuolille: uhrille, rikoksesta epäillylle ja monesti myös todistajille.
Asianajajaliiton rikosoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajan, asianajaja Antti Riihelän mielestä nykyprosessi tuntuu huolestuttavalta.
– Jos esimerkiksi rikoksesta epäilty henkilö on hölmöillyt nuoruudessaan, odottaa tuomiotaan vuosien ajan ja on tällä välin saanut elämänsä raiteilleen, tuntuu oudolta, että rangaistusta aletaan kärsiä vasta vanhemmalla iällä. Puhumattakaan siitä, että epäilty todetaan syyttömäksi vuosien löysässä hirressä odottelun jälkeen. Pahimmillaan henkilön elämä ja tulevaisuus menee pilalle ilman syytä, Riihelä toteaa.
Oman ongelmansa tuo nykyajan digikehitys. Poliisin resursseja tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.
– Jos halutaan tutkia tehokkaammin esimerkiksi vakavia talousrikoksia, lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja muita yksittäisille ihmisille tärkeitä asioita, silloin koko oikeudenhoidon viranomaisketjun resursseja tulee yksinkertaisesti olla enemmän.
Tehokkuuden ja nopeuden lisäksi myös oikeusturvan parantaminen vaatii toimenpiteitä.
– Puolustajat saavat usein esitutkinta-aineiston liian myöhään, jolloin avustajilla ei ole mahdollisuutta valmistautua ajoissa. Tämäkin aiheuttaa viivästyksen oikeusprosessiin, Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Jussi Sarvikivi sanoo.
Asianajajaliitto vaatii lisäresursseja tulevalla hallituskaudella kaikille oikeudenhoidon viranomaisille.