Kulttuurin roolin supistuminen Suomen taloudessa on Tilastokeskuksen mukaan näkyvissä sekä tuotannossa, työllisyydessä että kulutuksessa.
Laskusuuntauksesta huolimatta kulttuurilla on kuitenkin Tilastokeskuksen mielestä edelleen merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä toissa vuonna sen osuus kulutuksesta oli noin 5 prosenttia, työllisyydestä noin 4 prosenttia ja bruttokansantuotteesta noin 3 prosenttia.
Kulttuurin työllisyys- ja BKT-osuudet nousivat 2000-luvun alussa ja kasvoivat vielä laman alkaessa loppuvuodesta 2008. Niiden osuus kasvoi myös pahimpana lamavuonna 2009, mutta sen jälkeen on alkanut laskusuuntaus.
Kulttuurista toimintaa on Tilastokeskuksen mukaan perinteisesti Suomessa pidetty eräänlaisena pienimuotoisena, suhdanteita tasapainottavana tekijänä.
Laman tullessa kulttuurin rooli yleensä Tilastokeskuksen mukaan hieman kasvaa, koska kulttuuriseen toimintaan sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä, ja erilaisen vapaaehtoistyön rooli on siinä suuri. Suurimmalta osin kulttuuri ei myöskään ole ensisijainen rikastumisen väylä, vaan sitä pyritään tekemään huonoinakin aikoina, vaikka sitten ilman voittoa.
Nämä hidastavat elementit eivät kuitenkaan Tilastokeskuksen mukaan ole pystyneet estämään kulttuurin osuuden laskua pitkittyneen taantuman oloissa.
Suomessa peliala on viime vuosina kasvanut nopeasti, mutta pelialan yritysten tuottamasta arvonlisäyksestä vain 2–3 prosenttia syntyy kulttuurialojen sisällä.