Koronaviruksen on arvioitu aiheuttaneen pandemian aikana mahdollisesti miljoonille ihmisille pitkäaikaisia oireita, joiden kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta yli vuoteen.
Washington Post -lehden mukaan ilmiöön kohdistuva laaja tutkimustyö voi tarjota uusia hoitokeinoja esimerkiksi mononukleoosin aiheuttamiin pitkäaikaisiin vaivoihin.
Yhdysvalloissa kansallinen terveysinstituutti NIH on myöntänyt yli miljardia dollaria niin sanotun pitkän Covidin tutkimukseen. Yalen yliopiston professori Harlan Krumholz muistuttaa, että myös influenssan kaltaiset virustaudit voivat aiheuttaa työkykyä heikentäviä jälkioireita. Niiden laajuus on ollut pitkälti pimennossa.
Taustalla on joidenkin taudinaiheuttajien kyky piiloutua elimistöön ja ilmaantua uudelleen vuosien päästä.
Tuoreen tutkimuksen perusteella jopa kolmasosa koronaviruksen sairastaneista kärsii väsymyksen, hengitysvaikeuksien ja päänsärkyjen kaltaisista oireista vielä 3–6 kuukautta akuutin infektion jälkeen. Suurimmat keuhkojen, munuaisten tai aivojen kudosvauriot ovat potilailla, jotka joutuivat tehohoitoon vakavan taudinkuvan vuoksi.
Myös lievän koronan sairastaneet voivat saada haju- ja makuaistin katoamisen kaltaisia jälkioireita. Osa kärsii väsymyksestä, joka voi kärjistyä esimerkiksi liikunnan jälkeen. Huolena on, että endeemisesti kiertävä koronavirus voi aiheuttaa merkittävän kansanterveydellisen ongelman ja samalla suuria hoitokustannuksia.
Yalen yliopiston tutkija Akiko Iwasaki kertoo teoriasta, jonka mukaan pitkä Covid voisi syntyä kehoon taudin jälkeen jääneistä virusjäämistä, jotka aiheuttavat kroonisen tulehdustilan. Virus voisi aiheuttaa myös autoimmuunireaktion.
Jälkioireita voisi näin ollen hoitaa joko koronavirusta eliminoivilla lääkkeillä tai vaimentamalla kehon immuunijärjestelmää.