Sinisten kansanedustaja Kari Kulmalan kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että nykyinen talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusjärjestelmä otettiin käyttöön 1987-2004.
– Talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusten vaikutus liikenneturvallisuuden parantumiseen talviajalla on ollut kiistaton, mutta järjestelmää tulee päivittää autojen aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden kehittyessä, tienpidon tason parantuessa, teiden kunnon parantuessa, valaistujen tieosuuksien lisääntyessä ja sääolosuhteiden muuttuessa, kansanedustaja katsoo.
Moottoriteiden nopeusrajoituksen 120 km/h -rajoituksen alentaminen 100 km:iin/h talvikaudella on hänen mielestään hyvin perusteltua, kuten useiden muidenkin tieosuuksien. Kaikilla valaistuilla maanteillä rajoituksia ei tulisi kuitenkaan laskea.
– Erityisesti 24 h valaistujen tieosuuksien osalta tulisi muuttaa perusteita niin, että 24 h:n valaistus olisi pääsääntöinen peruste jättää tiealue talvikaudella nopeusrajoituksen 100 km/h piiriin. Maakuntien 24 h valaistut tieosuudet ovat pääsääntöisesti pitkämatkaisen liikenteen käytössä ja jopa erittäin hyvässä kunnossa olevia teitä, ja ne kuuluvat tiepidon kunnossapidon osalla ylimpään luokkaan myös talvikaudella, Kari Kulmala toteaa.
– Vaatimus tien vähäliikenteisyydestä tulisi poistaa tai liikennemäärärajaa tulisi nostaa kyseisten valaistujen tieosuuksien osalta. Samalla tulisi poistaa myös vaatimus paikallisten liikenneyhteyksien turvallisesta järjestämisestä ja maanteiden tievarsiasutuksen puuttumisesta tiealueella 24 h valaistujen tieosuuksien osalta.
– Maakunnissa ei todellisuudessa ole 24 h valaistua tieosuutta, jossa ei olisi tienvarsiasutusta, ja liikenneyhteyksien osalla ainakin julkisen liikenteen palvelut ovat koko ajan vähenemässä. Jos edellä mainittuja perusteita käytetään edelleen, ovat ne totaalinen este 24 h valaistujen tieosuuksien nopeusrajoitukselle 100 km/h talvikaudella, kysymyksessä todetaan.