– Pitäisikö Suomeen säätää laki, joka mahdollistaisi sen, että yrityksen osakkeet siirretään velkojalle, jos velkoja leikataan, kysyy Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen blogissaan.
Finanssiala ja oikeustieteilijät käyvät parhaillaan vilkasta keskustelua pakollisesta velkakonversiosta.
Valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi tammikuussa esityksensä joukkolainamarkkinoiden sääntelyn kehittämisestä. Työryhmä esitti, että yrityksen velkasaneerauksessa pitäisi voida muuttaa saneerausvelkoja velallisyhtiön osakkeiksi. Tämä voitaisiin toteuttaa ilman yrittäjän suostumusta myös kaikkein pienemmissä yrityksissä.
– Suomen yrittäjät ei missään nimessä hyväksy lakia, joka mahdollistaisi yrittäjän osakkeiden siirtämisen velkojille ilman yrittäjän suostumusta, Tiina Toivonen ilmoittaa.
Työryhmän ehdotuksen jälkeen oikeusministeriö alkoi selvittää, onko muissa EU-maissa vastaavaa pakkosääntelyä. Työ on vielä kesken, mutta alustavien analyysien perusteella näyttää vahvasti siltä, ettei vastaavaa pakkosääntelyä ole kovinkaan monessa verrokkimaassa.
– Jos tällaista sääntelyä on, se koskee tavallisesti suuryrityksiä, joilla on käytössään useampia eri velkainstrumentteja tai joiden osakkeet on listattu, Toivonen toteaa.
Suomessa yli 93 prosenttia yrityksistä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Suuryrityksiä meillä on vain 0,2 prosenttia.
Yrittäjien mukaan saneerauksen tehtävä on tervehdyttää jatkamiskelpoinen yritys, ei mahdollistaa yrityskaappauksia tai muuten loukata yrittäjän oikeuksia.
– Varsinkin pienissä yrityksissä toiminta ja menestyminen perustuu yrittäjän omaan työpanokseen ja osaamiseen. Pakollinen velkakonversio ei auta tällaisen yritystoiminnan tervehdyttämisessä, Toivonen toteaa.
Hänen mukaansa on tärkeää, että tällaiset järjestelyt perustuvat osapuolten väliseen sopimukseen, ei pakkoon.