Suomessa on virinnyt keskustelu työperäisen maahanmuuton pisteytysjärjestelmästä.
Kanadassa esimerkiksi työ- ja opiskeluperäisen maahantulon rinnalla on kolmas väylä, jossa maahanmuuttajat pisteytetään muun muassa iän, koulutustason, kielitaidon ja työkokemuksen perusteella. Maahanmuuttajilta ei vaadita heti opiskelu- tai työpaikkaa, vaan pysyvän oleskeluluvan voi saada pisteiden perusteella.
Verkkouutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö myös Suomessa ottaa käyttöön maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä. Vastausten perusteella pisteytykseen suhtaudutaan eduskuntaryhmissä myönteisesti.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra vastasi, että työministeri Matias Marttinen (kok.) on käynnistänyt selvityksen työperäisen maahanmuuton malleista eri verrokkimaissa. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös erilaisia pisteytysmalleja.
– On hyvä selvittää kaikki keinot, joilla voimme tukea työperäistä maahanmuuttoa ja pitää huolta siitä, että työperäinen maahanmuutto vastaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen tarpeisiin, Jukka Kopra totesi.
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jani Mäkelä kannattaa pisteytystä.
– Kyllä, on tärkeää huolehtia siitä, että mahdollinen maahanmuutto on laadukasta ja huoltosuhdetta parantavaa, hän vastasi kysymykseen.
SDP suhtautuu kokoomuksen tavoin myönteisesti pisteytysmallin selvittämiseen.
– Tulemme seuraamaan työministeri Marttisen selvitystyötä työperäisen maahanmuuton erilaisista pisteytysmalleista tarkoin. On hyvä, että selvityksessä voidaan kerätä tietopohjaa sen taustaksi, soveltuisiko tällainen malli Suomeen ja miten järjestettynä siitä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty, SDP:n ryhmäjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi.
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen vastasi kyllä maahanmuuttajien pisteytykselle.
– Maahanmuuton pohjaksi on luotava osaamiseen perustuva pisteytysmalli, niin sanottu Suomen malli. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja kohdistua osaamiseen.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen vastasi, että erilaisia pisteytysmalleja työhön johtavan maahanmuuton helpottamiseksi ja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on hyvä selvittää.
Vasemmistoliitolla ei ole selkeää kantaa. Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt kannattavat pisteytystä.
RKP:n eduskuntaryhmä ei vastannut kyselyyn, mutta puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz on esittänyt maahanmuuttajien pisteytystä.
Timo Vornanen (tv.) ei vastannut VU:n kyselyyn.
Verkkouutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta:
- Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä?
- Jos Suomeen aletaan valmistella maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää, mitkä kriteerit eduskuntaryhmänne mielestä pitäisi asettaa oleskeluluvan ehdoksi
- Tulisiko pisteytyksen tavoitteena olla maahanmuuton lisääminen vai vähentäminen?
Pitäisikö maahanmuuttajat pisteyttää?
Kokoomus, Jukka Kopra
On hyvä selvittää kaikki keinot, joilla voimme tukea työperäistä maahanmuuttoa ja pitää huolta siitä, että työperäinen maahanmuutto vastaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen tarpeisiin. Työministeri Matias Marttinen on käynnistänyt selvityksen työperäisen maahanmuuton malleista eri verrokkimaissa. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös erilaisia pisteytysmalleja.
PS, Jani Mäkelä
Kyllä, on tärkeää huolehtia siitä että mahdollinen maahanmuutto on laadukasta ja huoltosuhdetta parantavaa.
SDP, Tytti Tuppurainen
SDP suhtautuu myönteisesti pisteytysmallin selvittämiseen Suomessa. Työperäisen maahanmuuton tavoitteiden saavuttaminen vaatii ennakoitavuutta ja järjestelmällisyyttä. SDP katsoo, että työperäisen maahanmuuton tulee aina olla hallittua, kestävää ja oikeudenmukaista. Tulemme seuraamaan työministeri Marttisen selvitystyötä työperäisen maahanmuuton erilaisista pisteytysmalleista tarkoin. On hyvä, että selvityksessä voidaan kerätä tietopohjaa sen taustaksi, soveltuisiko tällainen malli Suomeen ja miten järjestettynä siitä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty.
Pelkkä pisteytysjärjestelmä ei kuitenkaan saa kansainvälisiä osaajia asettumaan Suomeen. Suomen tarvitsee joka tapauksessa panostaa esimerkiksi maakuvatyöhön tunnettavuuden lisäämiseksi, sillä osaajista käydään kovaa kilpailua maailmalla. Tässä kilpailussa hallituksen rasismikohut tekevät Suomelle hallaa.
Suomeen muuttavien kielen oppimiseen täytyy kiinnittää huomiota maahantulon syystä riippumatta, sillä kieli on avain yhteiskuntaan. Hallituksen kotoutumisen tukeen suuntaamat leikkaukset eivät tue tässä onnistumista.
Keskusta, Antti Kurvinen
Kyllä. Maahanmuuton pohjaksi on luotava osaamiseen perustuva pisteytysmalli, ns. Suomen malli. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja kohdistua osaamiseen.
Vihreät, Oras Tynkkynen
Erilaisia pisteytysmalleja työhön johtavan maahanmuuton helpottamiseksi ja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on hyvä selvittää. Yksi vaihtoehto voisi olla, että tietyillä pisteillä voisi saada automaattisesti oleskeluluvan ja toisilla työnhakuviisumin esimerkiksi saatavuusharkinnan estämättä.
Vasemmistoliitto, Aino-Kaisa Pekonen
Riippuu siitä, millaista muutosta nykyjärjestelmään haetaan. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja uusien väylien tarjoaminen joustavasti voisi olla sekä yhteiskunnan että yksilön etu. Toisaalta jo nyt on käytössä pikakaistoja tietyille osaajille samaan aikaan kun tavallisten työntekijöiden prosessit laahaavat, maahanmuuton esteitä vain lisätään ja Suomesta tehdään vähemmän houkuttelevaa maata kaikille maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien eriarvoisuutta ei tulisi lisätä.
KD, Peter Östman
Kyllä. Jo jokin vuosi sitten valtiovarainvaliokunta vieraili Kanadassa, ja siellä esiteltiin meille heidän Express Entry -järjestelmänsä. Mielestämme järjestelmä on mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen.
Liike Nyt, Harry Harkimo
Kyllä. Suomeen pitää luoda oma pisteytysmalli koskien työperäistä maahanmuuttoa sekä tänne opiskelemaan haluavia. Kanadan mallin kriteerit ovat hyvä lähtökohta.
Mistä maahanmuuttajat voisivat saada pisteitä?
Kokoomus, Jukka Kopra
Kriteerejä voivat olla esimerkiksi riittävä kielitaito, työllistyminen, koulutus, työkokemus ja yhteydet Suomeen. Lähtökohtana tulee olla kokonaisvaltainen arvio siitä, kuinka hyvin hakija pystyy integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kriteerit tulee määritellä Suomen tarpeista käsin.
PS, Jani Mäkelä
Pisteytyksessä on oleellista muun muassa integroituminen yhteiskuntaan esimerkiksi suomen kieltä oppimalla, työllistyminen ja tulotaso sekä yleinen nuhteettomuus.
SDP, Tytti Tuppurainen
(vastasi ensimmäiseen kysymykseen)
Keskusta, Antti Kurvinen
Niin sanotussa Suomen mallissa korostettaisiin osaamista, jota Suomi tarvitsee. Eduksi katsottaisiin muun muassa sopiva koulutustaso, kielitaito, työkokemus, saatu työtarjous, siviilisääty ja mahdollisesti mukana tulevan puolison osaaminen. Järjestelmä olisi joustava ja sillä vastataan parhaiten Suomen kulloisiin tarpeisiin.
Vihreät, Oras Tynkkynen
Tämä kysymys olisi tärkeä osa pisteytystä koskevaa selvitystä. Pisteytys voisi kuitenkin koskea vain työperäistä maahanmuuttoa. Oikeus hakea turvapaikkaa tai saada suojaa pakolaisena perustuu hädänalaisten ihmisten auttamiseen, ei ihmisen hyötyyn työmarkkinoiden tai talouden kannalta. Pisteytys ei myöskään saisi rajoittaa perheenyhdistämistä tilanteessa, jossa perheenjäsen on jo maassa.
Vasemmistoliitto, Aino-Kaisa Pekonen
Oleskelulupien kriteerien on oltava syrjimättömiä. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena tulisi olla maahanmuuton sujuvoittaminen nykyisen vaikeuttamisen sijaan. Työlupaprosesseja on helpotettava samalla, kun työehtoja valvotaan tehokkaasti. Työntekijän ei tule olla sidottu tiettyyn työnantajaan, alanvaihdon on oltava mahdollista eikä työttömäksi jäämisen ei tule tarkoittaa automaattista maasta poistamista.
KD, Peter Östman
Pisteytysjärjestelmä voisi rakentua samoihin kriteereihin kuin Kanadassa siten, että hakijat saavat pisteitä eri tekijöistä, kuten: ikä, koulutustaso, työkokemus, kielitaito (suomi/ruotsi/englanti), suomalaiseen työmarkkinaan liittyvät yhteydet, esimerkiksi työpaikka tai opiskelu Suomessa.
Liike Nyt, Harry Harkimo
Kanadan malli soveltuvin osin.
Mitä pisteytyksellä pitäisi tavoitella? Lisää maahanmuuttoa vai vähemmän?
Kokoomus, Jukka Kopra
Tavoitteena tulee olla se, että Suomeen tulevat ihmiset työllistyvät. Työperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä, jotta Suomen talous ja hyvinvointiyhteiskunta pysyvät vahvoina myös tulevina vuosikymmeninä. Lähtökohdan tulee olla, että työperäinen maahanmuutto vastaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen tarpeisiin.
PS, Jani Mäkelä
Maahanmuuttoa ylipäätään tarvitaan, jos johonkin työhön ei löydy Suomesta tekijää suomalaisin työehdoin. Määrän tulee perustua todelliseen tarpeeseen tällä meillä.
SDP, Tytti Tuppurainen
(vastasi ensimmäiseen kysymykseen)
Keskusta, Antti Kurvinen
Tavoitteena on osaamiseen keskittyvä sekä hallitumpi ja sujuvampi maahanmuutto. Samalla se parantaisi Suomen maakuvaa kilpailussa osaavasta työvoimasta. Parhaimmillaan maahanmuutto auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja kehittymään, mutta huonosti hoidettuna se tuo mukanaan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Vihreät, Oras Tynkkynen
Mahdollisella pisteytysmallilla tulisi helpottaa työhön johtavaa maahanmuuttoa ja auttaa kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa.
Vasemmistoliitto, Aino-Kaisa Pekonen
On fakta, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Toistaiseksi nykyinen hallitus on ainoastaan vaikeuttanut maahanmuuttoa ja tehnyt Suomesta vähemmän houkuttelevan maan. Tavoitteena pitäisi olla prosessien sujuvoittaminen ja joustavuuden lisääminen.
KD, Peter Östman
Järjestelmä tulisi laatia työmarkkinoiden tarpeista lähtien sekä ottaa huomioon erilaiset alueelliset ja alakohtaiset tarpeet
Liike Nyt, Harry Harkimo
Työperäisen maahanmuuton lisääminen ja osaajien kohdistaminen aloille, joissa on eniten tarvetta.