Tutkimukset vahvistavat, että koemme kalliimman tuotteen olevan parempaa – ei sitä, että kalliimpi todella olisi parempaa, kirjoittaa elintarviketieteiden tohtori Anu Hopia, Verkkouutisten +PLUS-palvelussa.
”Minua kiinnostaa erityisesti aiheesta julkaistut lukuisat ruokatutkimukset. Niissä on osoitettu, että kun esimerkiksi perunalastut, suklaapatukan tai viinipullon pakkaa kalliin näköiseen pakettiin, se arvioidaan myös aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan miellyttävämmäksi kuin täsmälleen sama, mutta halpaan kääreeseen pakattu tuote.”
Saksalaiset aivotutkijat ovat Hopian mukaan löytäneet mahdollisen aivokemiallisen selityksen tälle ”hintalappuilmiölle”, jossa samanlaatuiset tuotteet aistitaan erilaisina erilaisen hinnoittelun seurauksena.
Kävi ilmi, että mitä korkeampi hinta viinille annettiin, sitä paremman makuiseksi ja miellyttävämmäksi se koettiin. Anturien tuottama tieto kertoi tutkijoille lisäksi jotakin kiinnostavaa aivotoiminnasta: korkea hinta aktivoi aivojen palkitsemis- ja motivaatiokeskusta, mikä ilmeisesti vahvisti myönteistä kokemusta kyseisestä viinistä.
Jos tuotteesta maksettu hinta siis vaikuttaa myönteisesti sen koettuun laatuun, mitenkähän täydellinen maksuttomuus – esimerkiksi kouluruoan tapauksessa – vaikuttaa kokemukseemme siitä?
Voisiko tutkimustulosta soveltaa arjessamme esimerkiksi siten, että laitetaan pieni hintalappu arkisiin vähän arvostettuihin tuotteisiin, kuten kouluruokaan? Vai pitäisikö meidän opetella olemaan vähemmän alttiita ns. hintalappuilmiölle?
Mitä mieltä olet, kuinka kouluruoan arvostusta voisi nostaa? Vastaa kyselyymme!
Miten sinä parantaisit kouluruoan arvostusta:
Vastaa kyselyyn ja katso, mitä mieltä muut Verkkouutisten lukijat ovat.
[wp_quiz_pro id=”272″]