Koululaisten lomat on taputeltu. Opintielle palattiin jälleen tällä viikolla. Valitettavasti. Ei ole mitään järkeä passittaa lapset sisälle koululuokkaan hikoilemaan – usein kesän helteisimpään aikaan.
Muualla Euroopassa lapset nauttivat lämmöstä ja valosta koko elokuun. Niin pitäisi tehdä myös Suomessa! Sen sijaan meillä koululaisten kesäloma alkaa perinteisesti touko–kesäkuun vaihteessa ja päättyy elokuun alussa. Onhan se hölmöä, kun tilastollisestikin loppukesä on lämpimämpi kuin kesäkuun alku – varsinkin Etelä-Suomessa. Ja pohjoisessa valoa riittää pitkälle elokuun iltoihin.
On aika tehdä muutos. Annetaan lasten ja nuorten tankata valoa ja lämpöä, silloin kun noita leveysasteemme harvinaisia herkkuja on todennäköisemmin tarjolla. Näin energiaa riittäisi paremmin pimeitä ja kylmiä kuukausia varten. Lasten palautuminen olisi parempaa.
Eikä kyse ole vain säästä, vaan epätasapainosta Euroopan sisällä. Monissa perheissä vanhemmat työskentelevät muun Euroopan aikataulun mukaan ja viettävät lomansa vasta elokuussa, jolloin lapset ovat jo koulussa ja yhteinen loma jää vain haaveeksi.
Hyvä, että opetusministeriössä on selvityksessä kesälomien ajankohdan muutos. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämien selvitysten mukaan jopa 57 prosenttia suomalaisista kannattaa koululomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa.
Suurin osa opettajista sen sijaan vastustaa muutosta vedoten omaan jaksamiseensa, kevätlukukauden venymiseen, oppimistuloksiin ja työrauhaan. Opettajien huoli kevätlukukauden pituudesta ja jaksamisesta on ymmärrettävä. Silti sopii kysyä: riippuuko jaksaminen todella koulujen aloituspäivästä ja kalenterista? Eikö jaksaminen riipu kuormituksen hallinnasta, muista kokonaisvaltaisista järjestelyistä ja resursoinnista? Ja voidaanhan kevättalveen lisätä esimerkiksi pääsiäisen aikaan toinen viikon mittainen hengähdystauko.
Kumma kyllä eurooppalainen opettaja jaksaa hyvin, vaikka koulu kestää kesäkuun puoleenväliin. Miksi suomalainen järjestelmä ei kykene samaan?
On myös hyvä muistaa, että Petteri Orpon (kok.) hallitus panostaa nyt vahvasti oppimisen ja koulurauhan vahvistamiseen. Elokuun alussa kouluihin tuli voimaan odotettu kännykkäkielto. Samanaikaisesti käynnistyi oppimisen tuen uudistus, jota tuetaan sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi alakouluissa lisätään äidinkielen ja matematiikan opetusta, ja erityisopettajapulaan vastataan uusilla koulutusväylillä. Kokonaisuudessaan hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa kuntien tueksi oppimistulosten parantamiseksi.
On siis aika päivittää koulujen alku eurooppalaisittain syyskuun alkuun. Lapset voittaisivat, perheet voittaisivat – ja varmasti myös opettajat.
