[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”asevelvollisuus” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Suomessa kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama parlamentaarinen komitea pohtii paraikaa asevelvollisuuden kehittämistä.
Tavoitteena on hallitusohjelmaan kirjattu ”korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen”.
Suomen perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee jokaista suomalaista. Asevelvollisuus koskee kuitenkin vain miehiä. Nykymallissa ei ole sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta kuitenkaan merkittäviä muutostarpeita, painotetaan komitean asettamista koskevassa muistiossakin.
Paineet tarkastella nykyjärjestelmää uusin silmin tulevat toisaalta. Käytännössä kyse on siitä, miten perustella uskottavasti tässä ajassa sitä, kuinka nykyjärjestelmä asettaa miehet ja naiset erilaiseen asemaan. Sekä siitä, miten kansalaisten maanpuolustusvelvollisuutta voitaisiin hyödyntää tässä ajassa nykyistä paremmin.
Julkisuudessa on pohdittu muun muassa kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan sekä naisille pakollista, muutaman kuukauden mittaista kansalaispalvelusta esimerkiksi pelastus- ja väestönsuojeluun liittyvissä tehtävissä.
Nykypäivä kysyi sähköpostitse kolmelta kansanedustajalta, mitä he ajattelevat näistä asioista.
1. Miten kehittäisit Suomen nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää? Mikä olisi tärkein muutos?
2. Tarvitaanko meillä kansalaispalvelusta? Jos, niin minkälaista?
3. Asteikolla 1–5, miten isona ongelmana pidät miesten ja naisten eriarvoista kohtelua nykyjärjestelmässä? (1. ei lainkaan, 5. erittäin iso ongelma)
Matias Marttinen (kok.) kannattaa kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan, muttei naisille pakollista kansalaispalvelusta.
1. Suomen maanpuolustuksen perustana tulee olla jatkossakin yleinen asevelvollisuus ja sen tuottama riittävä, hyvin koulutettu ja varustettu reservi.
Palvelukseen astuneista nuorista miehistä noin kolmannes keskeyttää palveluksensa. Samalla motivoituneiden nuorten naisten määrä palvelukseen astuneista on kasvanut viime vuosina. Kutsunnat tulisi ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa. Muutos auttaisi puolustusvoimia joukkotuotantotavoitteen toteuttamisessa ja palvelukseen sopivien motivoituneiden henkilöiden valinnassa.
Kutsuntojen laajentamisen tavoitteena on myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Koko ikäluokkaa koskevissa kutsunnoissa tukea tarvitsevat nuoret voidaan ohjata yksilöllisen avun piiriin esimerkiksi opintoneuvojan, etsivän nuorisotyön tai sosiaali- ja terveystoimen palveluiden luokse.
2. Siviilipalvelus ei tällä hetkellä kaikilta osin vastaa riittävän hyvin maanpuolustuksen tarpeisiin. Palvelukseen on sisällytettävä enemmän kokonaismaanpuolustuksen kannalta tärkeää tietoa, kuten yhteiskunnan häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja hybridiuhkiin varautumista.
Sen sijaan asevelvollisuuden ulkopuolelle jäävän muun ikäluokan ei ole perusteltua suorittaa erillistä kansalaispalvelusta. Parasta kansalaispalvelusta on se, että nuoret ovat opiskelemassa ja töissä.
3. Kolme. On selvää, että nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä miehet kantavat suuremman vastuun maanpuolustuksesta kuin naiset. Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan kannustaisi yhä useampaa naista hakeutumaan palvelukseen.
Anna Kontula (vas.) korvaisi nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän koko ikäluokkaa koskevalla valmiusvelvollisuudella.
1. Tärkeintä on kehittää asevelvollisuusjärjestelmää yhdenvertaisemmaksi. Nykyinen järjestelmä kohtelee kansalaisia sukupuolen perusteella eri tavalla ilman ilmeistä hyvää syytä.
Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää myös siten, että tulevaisuudessa velvollisuutensa voi täyttää osallistumalla turvallisuusuhkien torjumiseen nykyistä monipuolisemmin eikä kieltäytyessä joudu kohtuuttomien rangaistusten kohteeksi.
Vasemmistoliiton valmiusvelvollisuusmallissa (2010) asevelvollisuus korvataan koko ikäluokkaa koskevalla valmiusvelvollisuudella. Sen voi suorittaa osallistumalla varusmiespalvelukseen tai liittymällä valmius- tai siviilireserviin, jolloin on koulutettavissa tarvittaessa kriisin aikana joko sotilas- tai siviilitehtäviin. Siviilipalvelus lakkautetaan. Kieltäytymisestä ei tuomita vapausrangaistukseen.
2. Kansalaispalvelusta ei tarvita. Sukupuolten yhdenvertaisuutta asevelvollisuudessa edistetään parhaiten lisäämällä miesten mahdollisuuksia valita, ei kaventamalla muiden.
Kansalaispalvelusmallien uhkana on, että entistä suurempi osa väestöä velvoitetaan palvelukseen ilman, että toiminta palveluksessa on tarkoituksenmukaista. Lisätyön teettäminen pelkästään sukupuolten velvollisuuksien tasaamiseksi ei ole järkevää. Mikäli perusteet kansalaispalveluksena tehtävälle työlle eivät ole riittäviä, on mahdollista että kansalaispalvelus on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten pakkotyön kiellon kanssa.
Kansalaispalvelusmalleja on kuitenkin erilaisia. Jos sellaiseen päädytään, oleellista olisi, että siinä toteutuu sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ja jokainen voi suoriutua velvollisuuksistaan mielekkäällä tavalla eikä osallistumisesta kieltäytyviä rangaista kohtuuttomasti.
3. Neljä. Erilainen kohtelu sukupuolen perusteella ilman hyvää syytä on väärin.
Sofia Vikman (kok.) uskoo, että naisten kykyjen ja potentiaalin parempi hyödyntäminen parantaisi Suomen puolustuskykyä.
1. Uskottavan reservin tuottava yleinen asevelvollisuus on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi varmistaa Suomen sotilaallinen maanpuolustuskyky. Asevelvollisuutta pitää kuitenkin jatkuvasti kehittää, jotta sen tehokkuus, hyväksyttävyys ja korkea maanpuolustustahto säilyvät.
Kutsuntojen ulottaminen naisiin on tärkeää toteuttaa viipymättä, jotta naiset saisivat oikeassa elämänvaiheessa tiedon mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Näin saamme myös ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoimien käyttöön.
Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan olisi askel nykyistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä on perusteltua säilyttää naisten asepalvelus vapaaehtoisena, koska koko ikäluokalle pakolliseen asepalvelukseen ei ole Suomeen puolustuskyvyn näkökulmasta tarvetta.
2. On selvitettävä tarve ja mahdollisuudet kansalaispalvelukseen, joka toisi maanpuolustukseen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita. Mahdollinen kansalaispalvelus ei kuitenkaan korvaa asevelvollisuutta vaan täydentää sitä. Mahdollinen kansalaispalvelus suuntautuisi täysimääräisesti kokonaisturvallisuuden tarpeisiin ja korvaisi myös nykymuotoisen siviilipalveluksen.
3. Neljä. Tunnistan huolen nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoisuudesta. Naisten kykyjen ja potentiaalin parempi hyödyntäminen maanpuolustuksessa parantaisi Suomen puolustuskykyä ja olisi eduksi maanpuolustustahdolle.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]