– Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 pikavippialan yritystä. Ne tekevät satumaisia voittoja liiketoiminnalla, joka perustuu heikossa taloudellisessa asemassa olevien luotottamiseen lainoilla, joiden todellinen vuosikorko on jopa useita satoja prosentteja. Tällainen liiketoiminta on täysin tuomittavaa koronkiskontaa ja siksi sitä pitäisi rajoittaa tiukasti, Pirkko Ruohonen-Lerner toteaa.
Pikavippifirmat rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Tuolloin pikavippien saamisen mutkattomuus yöaikaankin tekstiviestillä edisti alan nopeaa kasvua.
– Ongelmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tällä hetkellä noin 380[nbsp]000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2013 säädettiin alle 2[nbsp]000 euron luotoille korkokatto. Uudistusta kierretään tarjoamalla tätä suurempia, jopa 60[nbsp]000 euron luottoja, jotka voi nostaa osissa. Uudistuksen jälkeen kuluttajien taloudelliseen hyväksikäyttöön nojaava bisnes on saanut jatkua entistäkin haitallisempana.
Ruohonen-Lernerin mukaan lainsäätäjä on jälleen kerran vuosia alan toimijoita jäljessä.
– Aikaa olisi ollut runsaasti kuluttajien suojan parantamiseen, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt. Pikavippifirmojen lobbarit pyrkivät pitämään lainsäädännön omille bisneksilleen edullisena. Tässä ne ovat onnistuneetkin erinomaisesti, hän sanoo.
Ruohonen-Lernerin mielestä lainsäädäntöä olisi muutettava siten, että pikavippien myöntämiselle asetettaan rajoituksia.
– Nykymenolla pikavippeihin hairahtuminen voi kertaheitolla johtaa kuluttajan vuosikymmeniä kestäviin velkaongelmiin. Tarvitsemme tiukkaa lainsäädäntöä pikavippifirmojen aggressiivista mainontaa ja koronkiskontaa vastaan.
