Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) kysyy hallitukselta, kuinka kattava, laadukas ja systemaattinen mediakasvatustyö aiotaan turvata tulevaisuudessa.
Hän huomauttaa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että medialukutaidon ja mediakasvatuksen merkitys on jatkuvasti kasvanut.
– Medialukutaitoa eli kykyä tulkita media- ja informaatioympäristöä tarvitaan muun muassa disinformaation tunnistamiseen, vihapuheen, kiusaamisen ja verkkohäirinnän torjumiseen sekä yksityisyyden ja omien tietojen suojelemiseen verkkoympäristössä, Petelius toteaa.
Suomen mediakasvatustyön toimijakenttä on laaja, jotta mediakasvatustyö tavoittaisi mahdollisimman monet suomalaiset iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla (KAVI) on viranomaisena lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta. Siihen osallistuvat myös esimerkiksi koulut, kirjastot ja muut kulttuurilaitokset, media-ala ja kolmas sektori.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain yhteensä enintään 250 000 euroa avustusta mediakasvatushankkeille ja medialukutaidon edistämiseen.
Pirkka-Pekka Peteliuksen mukaan ulkopuolinen ja lyhytaikainen rahoitus tuo toimintaan sirpaleisuutta ja vaikeuttaa pitkäjänteisen ja jatkuvan toiminnan suunnittelua.
– Koska suuri osa mediakasvatustyötä tekevistä järjestöistä toimii rahapelituotoista maksettavien avustusten turvin, niiden rahoitus uhkaa huveta rahapelituottojen vähentyessä. Lisäksi avustusten hajauttaminen monille eri toimijoille tuo mediakasvatustyöhön moninaisuutta, mutta voi haitata mediakasvatuksen koordinointia ja johtamista kansallisella tasolla, kansanedustaja sanoo.
Hän toteaa hybridivaikuttamisen lisääntyneen viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa.
– Suomi nähdään mieluusti kokonaisturvallisuuden osalta yhteistoimintamallin kärkimaana, jossa eri viranomaiset sekä yksityinen ja kolmas sektori tekevät tiivistä yhteistyötä kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Mediakasvatus tulisi nähdä entistä tiiviimmin osana kokonaisturvallisuutta, Petelius sanoo.