Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat vetoavat koulujen rehtoreihin ja päiväkotien johtajiin, jotta yksittäisten epäselvyyksien vuoksi ei katkaistaisi seurakuntien, koulujen ja päiväkotien hyvin toimivaa yhteistyötä. Perustuslakivaliokunnalta piispat toivovat kannanottoa siihen, voidaanko koulun yhteisiä juhlia järjestää kirkossa.
Piispojen mielestä uskontoja ei tule eristää eikä siirtää pois silmistä ja mielestä.
– Ennakkoluulot vähenevät, kun uskontojen ja katsomusten kohtaamista ei väistetä, vaan se hyväksytään osaksi jokapäiväistä elämää, he sanovat kannanotossaan.
Piispojen mukaan monien uskontojen ja katsomusten yhteiskunnassa tarvitaan hyvää keskusteluyhteyttä ja yhteisiä pelisääntöjä.
– Niitä noudattaen koulun ja seurakunnan yhteistyö toimii hyvin. Lukuvuoden päätösjuhlat ovat kaikille yhteistä juhlaperinnettä. Seurakunnat voivat järjestää koulujumalanpalveluksia ja muita vastaavia uskonnollisia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Kummallakin on oma paikkansa, eikä raja yhteisen koulutyön ja uskonnon harjoittamisen välillä hämärry.
Piispat huomauttavat, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että uskonnolliset perinteet saavat näkyä ja kuulua yhteiskunnassa, muun muassa koulussa ja varhaiskasvatuksessa.
– Koulun yhteisessä juhlassa laulettava yksittäinen virsi tai joulukuvaelma ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan kysymys on suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Rohkaisemme kasvattajia kouluissa ja päiväkodeissa pitämään esillä tätä perintöä. Vetoamme koulujen rehtoreihin ja päiväkotien johtajiin, jotta yksittäisten epäselvyyksien vuoksi ei katkaistaisi seurakuntien, koulujen ja päiväkotien hyvin toimivaa yhteistyötä.
Piispat toteavat, että kirkot palvelevat paitsi seurakuntien jumalanpalvelustiloina myös kokoontumispaikkoina erilaisissa tilanteissa. Ne ovat osa suomalaista kulttuuriomaisuutta ja kansallismaisemaa. Niitä vaalitaan monenlaista yhteistä käyttöä varten. Niissä pidetään konsertteja, vietetään juhlatilaisuuksia ja järjestetään kansalaiskeskusteluja. Näin voidaan tehdä jatkossakin.
Piispat muistuttavat, että uskonnonvapaus on luovuttamaton arvo ja keskeinen ihmisoikeus.
– Kun jokaisella on vapaus harjoittaa uskontoa tai olla harjoittamatta sitä, uskontojen ja katsomusten yhteiselolle on hyvät edellytykset. Juuri tätä yhteiskuntamme tarvitsee: erilaisten, eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta.