Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa vakaata, joskin hidasta, vauhtia lähivuosina. Kuluvalle vuodelle ministeriö ennustaa 1,2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle yhden prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriön ennuste on herättänyt ihmetystä, sillä kasvuennuste on huomattavasti vaatimattomampi kuin muilla ennustelaitoksilla. Esimerkiksi Suomen Pankki ennustaa kuluvalle vuodelle 1,6 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander selvittää ennusteen taustoja Tilastokeskuksen Tieto&trendit-blogissa.
Spolanderin mukaan alkuvuoden aikana kertyneet tiedot kansainvälisestä taloudesta, viennistä, tilauksista, tuotannosta, työllisyydestä sekä kotitalouksien ja yritysten uskosta tulevaisuuteen ovat rohkaisevia. Merkit viittaavat vahvistuvaan noususuhdanteeseen tänä vuonna.
– Ennustajan täytyy aina harkita, minkä painon antaa ennusteessaan talouden suhdanteesta kertoville vihjeille. Vihjeet voivat ennakoida käänteitä taloudessa, mutta käänteiden ennustaminen on vaikeaa, koska vihjeet ovat epävarmoja. Varmuus saadaan vasta Tilastokeskuksen julkaiseman kansantalouden tilinpidon myötä, Spolander toteaa.
Surkeiden vuosien jälkeen halutaan nähdä merkkejä paremmasta
Hän kertoo, että edellä listattujen vihjeiden perusteella valtiovarainministeriö tarkisti huhtikuun ennusteessaan arviotaan Suomen talouden tämän vuoden kehityksestä vahvemman kasvun suuntaan. Joulukuussa valtiovarainministeriö ennusti talouden kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia, joten ministeriön nosti kasvuennustettaan 0,3 prosenttiyksikköä.
– Tuntuu, että usean surkean vuoden jälkeen taloudessa halutaan vihdoin nähdä merkkejä paremmasta. Yksittäiset kuukausihavainnot saavat paljon huomiota osakseen. Muutoksia kuukaudesta toiseen tulkitaan vuositasolla ja tuloksista vedetään johtopäätöksiä koko vuoden kehityksestä. Julkisuudessa ennusteita ”tarkistetaan” aina, kun uusi kuukausitilasto julkaistaan, Spolander kirjoittaa.
Valtiovarainministeriö julkaisee seuraavan ennusteensa 21. kesäkuuta. Silloin on käytettävissä kansantalouden tilinpidon tiedot kuluvan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.
– Tilinpidon ensimmäinen neljännes on tärkeä, koska se muodostaa ennusteessa kivijalan koko vuodelle. Se, mitä tapahtuu ensimmäisellä neljänneksellä, vaikuttaa merkittävästi kasvun vuosikeskiarvoon.
Ikääntymisen vaikutuksista talouskehitykseen epäselvyyttä
Spolanderin mielestä Suomen talouden haasteiden ja niihin haettavien ratkaisujen kannalta talouden kehityksestä yksittäisen vuoden, neljänneksen saatikka kuukauden aikana ei ole syytä tehdä suurta numeroa.
– Suomen talouden ongelmat eivät johdu suhdanteista.
Talouden kasvun kannalta keskeistä on, että Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten osuus väestöstä alenee voimakkaasti aina pitkälle 2030-luvulle saakka. Tämä käy kiistatta ilmi väestötilastoista ja niiden avulla laadituista väestöennusteista.
– Ikääntymisen vaikutuksista talouskehitykseen ja julkiseen talouteemme ei ole epäselvyyttä. Ikääntyminen leikkaa työpanosta ja uhkaa hidastaa tuottavuuden kasvua taloudessa. Ikääntyminen lisää julkisia menoja, heikentää rahoitusasemaa ja esimerkiksi syö osan siitä vahvistavasta vaikutuksesta, joka päätetyillä säästöillä ja veronkorotuksilla on valtion ja kuntien talouteen.
Spolanderin mukaan ikääntymisen myötä talouden kasvun edellytykset ovat heikentyneet ja Suomen julkinen talous on lukkiutunut rakenteelliseen alijäämään, jota voimakkaampikaan suhdanne ei oikaise.
– Ongelma ei ratkea itsestään. Ratkaisut edellyttävät päätöksiä ja päätökset tuekseen muun muassa laadukkaisiin tilastoihin perustuvaa analyysiä.
Hänen mukaansa analyysi ja päätökset eivät jää kiinni siitä, ettei käytettävissä olisi laadukkaita tilastoja.