Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) sanoo Nykypäivä-lehdessä, että Suomen kriminaalipolitiikka on kulkenut liian pitkään pehmeään suuntaan. Hänen mielestään rikoksen uhrin näkemykset jäävät liian usein taka-alalle. Hän myös sanoo, että tuomioita kevennetään tarpeettomasti.
– Meillä on ”paljousalennuksia”, jotka eivät istu oikeustajuun.
Keto-Huovinen tarkoittaa, että jos tekijällä on kontollaan paljon rikoksia, rangaistuksen pohjaksi otetaan vakavin teko. Muut teot kasvattavat tuomiota, mutta eivät täysmääräisesti vaan ehkä vain kolmasosalla. Kun tekoja on tarpeeksi paljon, lisäteot eivät kasvata rangaistusta enää lainkaan.
Keto-Huovinen sanoo, että joistakin rikoksista pitää antaa kunnon rangaistukset. Näitä ovat henkeen, terveyteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvät rikokset. Puhutaan siis väkivallasta ja raiskauksista.
Ja ennen kaikkea rangaistukset pitää istua loppuun saakka, Keto-Huovinen sanoo. Tappoon syyllistynyt henkilö saattaa saada yhdeksän vuoden tuomion, mutta jos hän on ensikertalainen, hän istuu siitä vain puolet.
Keto-Huovinen on siviiliammatiltaan kihlakunnansyyttäjä. Hän toimi syyttäjänä muun muassa jutussa, jossa syytettynä oli entinen huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio.
Keto-Huovisen mielestä lainsäädäntö on pysynyt huonosti internet-uhkailujen perässä. Esimerkiksi oikeuslaitoksen työntekijät, kuten vaikkapa tuomarit, kokevat yhä enemmän vaikuttamisyrityksiä ja uhkailuja. Hän ehdottaakin, että laiton uhkaus ja kunnianloukkaus muutettaisiin asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi.
– Silloin myös työnantajalla olisi mahdollisuus tehdä ilmoitus asiasta.
Hän ihmettelee, että monet uhkailijat väittävät toimivansa sananvapauden nimissä.
– Siitä ei ole kyse, jos uhkaillaan viranomaista tai tämän perhettä tai lähetetään kuvia silvotuista ihmisistä.
Lue Pihla Keto-Huovisen koko haastattelu Verkkouutisten Plus-liitteestä. Kirjautuminen on maksuton.