Verkkouutiset

Esimerkiksi noin puolen miljoonan asukkaan Pirkanmaalla on noin 800 erilaista tietojärjestelmää, jotka pitäisi saada vuoteen 2023 mennessä toimimaan yhdessä. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

Pihistelemällä tietojärjestelmistä hyvinvointialueet epäonnistuvat

Soteuudistus ei tuo pätkääkään parempia palveluita ihmisille, jos ministeriö jakaa ICT-muutoksiin käytännössä pennosia, kirjoittaja sanoo.
Anna-Kaisa Ikonen
Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen kaupungin pormestari, kokoomuksen varapuheenjohtaja ja entinen kansanedustaja.

Tiedät varmasti sen äänen: kova bling, joka kuuluu, kun tietokoneesi ei tahdo tehdä, mitä toivot.

Kuvittele, että vastaava bling kuuluisi 800 tietojärjestelmästä noin 18[nbsp]000 ihmisen tietokoneelta. Jatka kuvittelua miettimällä, että nämä 1[nbsp]000 ihmistä vastaavat noin puolen miljoonan ihmisen terveydestä ja turvallisuudesta. Sitten vastaa kysymykseen: montako blingiä päivässä haluaisit kuulla?

Soteuudistus on Suomessa ennennäkemätön ponnistus, ja tietojärjestelmillä on valtava vaikutus sen onnistumisessa. Esimerkiksi noin puolen miljoonan asukkaan Pirkanmaalla on noin 800 erilaista tietojärjestelmää, jotka pitäisi saada vuoteen 2023 mennessä toimimaan yhdessä kunnolla. Toistaiseksi näin ei ole.

Silti sosiaali- ja terveysministeriö jakoi tällä viikolla hyvinvointialueille käytännössä vain pennosia ICT-muutoskuluihin. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle myönnettiin vain noin kolmannes sen hakemista ICT-avustuksista. Rahaa tulee noin 14,3 miljoonaa euroa vuodelle 2022 haetun 37,4 miljoonan euron sijaan.

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala tiivisti summan mittakaavan hyvin tviitissään:
”Harvoin käytän sanaa kriisin paikka. Nyt on näin!!!”.

Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön avustussumma tarkoittaa Herralan mukaan, että hyvinvointialueen henkilöstö aloittaa työnsä vanhoilla tietokoneilla, taloutta, asiointeja ja henkilöstä koskevaa tietoa ei saada keskitettyä samaan paikkaan ja potilaiden sähköiset palvelut nojaavat kuntien järjestelmiin.

Luvassa uhkaa siis olla turhaa työtä tekijöille, turhaa vaivaa asiakkaille ja lisää kustannuksia kunnille.

Järkevät tietojärjestelmät ovat keskeinen työkalu siinä, että tulevien hyvinvointialueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja rahat riittävät kaikkien ihmisten hoitamiseen tulevaisuudessakin. Toimivat koneet ja järjestelmät parantavat myös hoitajien, lääkäreiden ja muiden tekijöiden työhyvinvointia ja ajankäyttöä.

ICT on Suomen sote-uudistuksen toimeenpanon suurin riski. Samalla ICT-järjestelmien kehittäminen ja uuden luominen on sote-uudistuksen suuri mahdollisuus. Digitalisaatio avaa meille uusia ovia tehokkaaseen työskentelyyn ja ihmisten hoivan parempaan järjestämiseen. Se on mahdollisuus, jonka vain hölmöläinen jättää käyttämättä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kommentoi avustusten julkistamisen tiedotustilaisuudessa, että tämä raha ei ole tarkoitettu ICT:n kehittämiseen. Sitä haetaan myöhemmin. Nyt jaettu raha on Kiurun mukaan vain järjestelmien liikuttamisraha.

On huolestuttavaa, jos tietojärjestelmien kohdalla halutaan varmistua vain teknisestä siirrosta, kun juuri tietojärjestelmissä ja tiedossa olisi suuri mahdollisuus sote-palveluiden kehittämiselle. Nyt jaetut rahat eivät mahdollista uudistuksen toteutusta hallitusti.

Oma lukunsa on hakemusprosessi, jossa hakemusta tai alueellisia eroja ei huomioitu. Käsittämätöntä on, että kiireisen uudistuksen valmistelussa alueet ohjataan käyttämään massiivisesti aikaa hankehakuihin, joiden rooli tai tavoite muuttuu matkan varrella. Tähänkin hankehakuun osallistui yli sata henkeä, ja Pirkanmaan alkuperäinen hakemus oli kaikkineen 97 miljoonaa euroa. Siihen nähden lopputulos on käsittämätön.

Soteuudistuksessa kaiken työn lähtökohtana pitää olla sujuva asiointi ja ihmisten hyvä hoito. Tämä ei onnistu ilman toimivia tietojärjestelmiä ja digitalisaation hyödyntämistä. Vanhojen atk-palikoiden pallottelun ja laastaroinnin sijaan nyt olisi oikea hetki innovoida ja kehittää tekniikan avulla aidosti sujuvampia palveluita.

Kannattaa muistaa, että Suomessa tehdään nyt lähihistorian suurinta hallinnonuudistusta. Sen tavoitteet pitää asettaa riittävän korkealle ja varmistaa onnistumisen edellytykset – edes näissä toiminnalle kriittisissä asioissa.

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS