SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan pienyrityksistä on annettu julkisuudessa liioitellun myönteinen vaikutelma. Hänen mukaansa työympäristön miellyttävyys ei ole kiinni organisaation koosta.
– Mediassa on viime aikoina usein toistettu väitettä, että pienet työpaikat ovat työntekijöille parempia työpaikkoja kuin suuremmat. Niiden on sanottu olevan kuin perheitä, Antila kirjoittaa blogitekstissään.
– Valitettavasti on myös perhehelvettejä, joissa esimerkiksi pelko väkivallasta, mielivallasta ja toimeentulosta on jatkuvaa. Suurin osa on näiden ääripäiden välissä. Sama tilanne on pienten työpaikkojen kohdalla: niissä on hyviä ja huonoja ja suurin osa on niiden välissä.
Antilan mukaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin tuloksia on tulkittu liian kapeasti.
– Sieltä on tarkoitushakuisesti etsimällä etsitty joku yksittäinen asia, joka on pienissä työpaikoissa paremmin kuin suuremmissa ja tämän perusteella on julistettu pienten työpaikkojen ihanuutta. Kyseessä on tietoinen harhautus. Vastaavalla tavalla barometristä löytyisi myös asioita, jotka ovat pienissä työpaikoissa huonommin kuin suuremmissa.
SAK:n ”Hyvän työn mittari”-tutkimuksen mukaan työpaikan koolla ei ole merkitystä työolosuhteiden kannalta.
– Hyvää ja huonoa työelämää löytyy kaikenkokoisista työpaikoista, kaikilta aloilta ja joka puolelta Suomea, Antila sanoo.
Väite pienten työpaikkojen paremmuudesta ei pidä paikkaansa. Kun eri kokoisia työpaikkoja vertaillaan, hyviä ja huonoja löytyy kaiken kokoisista yrityksistä, kirjoittaa #SAK kehittämispäällikkö Juha Antila. #viimeinenniitti. https://t.co/bBdQd4Ilos
— SAK (@duunarit) October 15, 2018