Kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) mukaan kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike on johtanut asuntojen käypien hintojen eriytymiseen.
– Silloin on myös hyväksyttävä sekä maapohjan että rakennusten verotusarvojen suuri alueellinen eroavaisuus. Alueelliset rakennuskustannukset eivät kerro totuutta rakennusten arvonmäärityksessä. Paikka ratkaisee, Eestilä sanoo Verkkouutisille.
– Nyt on tehty sellaisia kiinteistökauppoja, joiden kauppahinta on pienempi kuin vuosittainen kiinteistövero.
Hallitus valmistelee parhaillaan kiinteistöverotuksen uudistusta, jonka tavoitteena on kytkeä verotusarvot nykyistä tarkemmin kunkin alueen hintatasoon ja rakennuskustannuksiin. Uutta järjestelmää on kuvailtu oikeudenmukaiseksi ja läpinäkyväksi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella.
Lakipaketti on jaettu kahteen osaan, sillä arvostamismenetelmä on tarkoitus uudistaa jo kuluvan vaalikauden aikana. Seuraava hallitus päättäisi kiinteistöveron vaihteluväleistä ensi vuoden syksyllä.
– Se, missä järjestyksessä päätökset tehdään, ei ole oleellista. Vain verotusarvojen suuruudella ja kiinteistöveroposentin ala- ja ylärajojen säätämisellä on merkitystä, Eestilä painottaa.
– Kyse on tulkintani mukaan omaisuusverosta. Jos omaisuuden arvo on todellisuudessa olematon, ei verotusarvo ja sitä kautta verokaan voi olla kohtuuttoman suuri.
Hän huomauttaa, että kunnat voivat itse määrittää, kuinka paljon asukkaita halutaan rasittaa kiinteistöverolla.
– On kuntien asia määrittää kiinteistöveroprosenttien todellinen taso sen jälkeen, kun eduskunta on säätänyt suuremman vaihteluvälin ala- ja ylärajoille.
– Omakotitalojen kiinteistöveron kerrostaloja suhteellisesti suurempi nousu merkitsisi varsinkin lapsiperheille ja eläkeläisille nopeasti suuria ongelmia. Sen vuoksi uudistusta on arvioitava tarkasti sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Tätä arvioidaan sitten, kun esimerkkilaskelmia on käytössä, Eestilä sanoo.