Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sopi vaalikauden viimeisessä budjettiriihessään toimista, joilla edistetään työllisyyden kasvua ja pureudutaan vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseen. Työllisyyden kasvua rajoittavat ongelmat työvoiman saatavuudessa sekä osatyökykyisten heikko työllistyminen.
Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin. Palkkatuen maksatusten käsittelyaikoja lyhennetään ja prosessia yksinkertaistetaan. Yrityksille maksetaan palkkio, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tarkoitukseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Palkkatuen mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämisessä hyödynnetään nykyistä paremmin. Hallitus on päättänyt nostaa järjestöille suunnatun 100 prosentin palkkatuen enimmäismäärää 4[nbsp]000 henkilötyövuoteen.
Osana kasvupalvelupilotteja kehitetään yksilöllisiä työkykyprosesseja pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotta he työllistyisivät. TE-toimistoissa otetaan käyttöön henkilöstön määräaikainen tulospalkkio, jotta edistetään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Tarkoitukseen varataan miljoona euroa vuonna 2019.
Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansaintakohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksatusajankohdan mukaiseen sovitteluun. Muilta osin etuuden sovittelua koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Muutos vaikuttaa myönteisesti etuudensaajan taloudelliseen tilanteeseen, sillä työttömyysetuus maksettaisiin täytenä sellaiselta työntekokuukaudelta, jolloin palkkaa ei vielä ole maksettu, ja palkkatulo vaikuttaisi vasta sen jälkeen, kun se on käytettävissä.
Yrittäjän ei-omistava perheenjäsenestä palkansaaja
Hallitus päätti perustaa valtakunnallisen työkykyohjelman, jonka tarkoitus on kehittää pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen yksilöllistä tunnistamista hyödyntäen asiakkaan monialaista palveluverkostoa.
Hallitus laajentaa Lounais-Suomen siltasopimusmallia myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille. Hallitus panostaa 3 miljoonaa euroa nopeasti toteutettaviin alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin, joiden rahoitukseen myös alueen kunnat ja yritykset osaltaan sitoutuvat.
Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen asema muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Sitä varten säädetään 12 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana yrittäjän perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusta tai määräysvaltaa yrityksessä. Ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehdoksi säädetään 12 kuukautta.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10,3 miljoonaa euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.
Hallitus on päättänyt toteuttaa ikääntyneiden työttömien kertaluonteisen eläketuen eli niin sanotun Lex Lindström II:n. Tuen piiriin pääsisi halutessaan 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö odottamaan siirtymistään vanhuuseläkkeelle.
Oleskelulupien käsittelyä sujuvoitetaan
Hallitus sitoutuu toteuttamaan tarvittavat toimet työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupien käsittelyn sujuvoittamiseksi siten, että neljän kuukauden käsittelyajan maksimi toteutuu koko maassa kuluvan vuoden loppuun mennessä ja kahden kuukauden maksimiaika toteutuu vuoden 2019 loppuun mennessä.
Oleskeluluvan jatkohakemuksissa, joissa Suomessa laillisesti vähintään 12 kuukauden ajan työskennelleen henkilön työtehtävä tai työnantaja vaihtuu, TE-toimiston osapäätöksessä keskitytään jatkossa arvioimaan työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksiä. Työnantajarikkomusten seurauksia kiristetään ulkomaisen työvoiman väärinkäytön ja epäterveen kilpailun kitkemiseksi.
Hallitus varautuu tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli Euroopan unionissa toimeenpannaan ratkaisuja, jotka siirtävät turvapaikan hakua EU:n yhteisiin keskuksiin rajan yli tapahtuvan hakeutumisen sijaan.
Hallitus edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä. Käytäntöjä kehitetään siten, että työn haku – ja vastaanottamisvelvoitetta sovelletaan nykyistä kattavammin ja sen katkaisevia toimenpiteitä lyhennetään kotouttamisjaksojen aikana.
Tutkimus- ja kehitystoimintaan lisää rahaa
Talouskasvun kiihdyttämiseksi tutkimus- ja kehitystoimintaan lisätään pysyvinä tasokorotuksina 94 miljoonaa euroa valtuuksiin ja 26 miljoonaa euroa määrärahoihin.
Business Finlandin avustusvaltuuksiin tehdään 69 miljoonan euron tasokorotus. Tarkoituksena on vahvistaa Business Finlandin mahdollisuuksia tukea erityisesti yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä tehtävää soveltavaa tutkimusta. Business Finlandin kansainvälistymisen, viennin ja investointien edistämiseen lisätään 8 miljoonaa euroa ja VTT:n strategisen tutkimuksen vahvistamiseen kohdennetaan 7 miljoonaa euroa vuosittaista lisäystä. Olemassa olevien määrärahojen turvin edistetään muovin kierrätystä ja korvaavien vaihtoehtojen kehittämistä osana valmisteltavaa kiertotalouden ohjelmaa.
Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Tällä vahvistetaan Suomen Akatemian mahdollisuuksia tukea nuoria tutkijoita sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua ja uudistumiskykyä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja investointitoiminnan vahvistamiseen suunnataan 5 miljoonaa euron vuosittainen lisärahoitus. Terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen tehdään 6 miljoonaa euron tasokorotus valtion rahoitukseen.
Työttömille ja maahanmuuttajille lyhytkestoista koulutusta
Osaajapulaa helpotetaan lisäämällä nopeasti vaikuttavia toimia. Työttömille suunnataan lyhytkestoista ja tutkinnon osaan tähtäävää koulutusta sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tarkoitukseen suunnataan tänä syksynä lisärahoitusta vuoden 2018 toisessa lisäbudjetissa yhteensä 20 miljoonaa euroa. Työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa hyödynnetään nykyistä paremmin lyhytkestoisten työelämälähtöisten opintojen lisääntynyttä tarjontaa.
Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille siirtymistä nopeutetaan ja sujuvoitetaan tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla. Maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan suunnataan 5 miljoonaa euroa vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa. Lisäksi kohdennetaan 3 miljoonaa euroa siihen, että ohjataan opiskelijoita koulutukseen ja työelämään maahanmuuton vastuukorkeakouluissa ja toteutetaan lyhytkestoisia koulutuksia korkeakouluissa. Työelämän ulkopuolella olevien kieli-, luku- ja kirjoitustaidon koulutuksiin lisätään 2 miljoonaa euroa.
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin ja henkilöstöön avustusta
Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 miljoonan euron määräraha. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta laajennetaan ja siihen kohdistetaan 5 miljoonaa euron lisämääräraha.
Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen suunnataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 miljoonan euron rahoituksella.
Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Lisä on 46,80 euroa kuukaudessa, ja siihen olisi oikeus opintorahan vähävaraiskorotukseen oikeutetulla alle 20-vuotiaalla sekä vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijalla. Oppimateriaalilisän saaminen ei leikkaa toimeentulotukea.
Opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoja myös muualla kuin kansanopistoissa.
Lukio-opinnoissa lukuvuosittaisten opintotukikuukausien määrä nousee 9 kuukaudesta 10 kuukauteen.
Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan
Hallitus jatkaa aiempien linjausten mukaisesti autoveron alentamista ja tupakkaveron korottamista vuonna 2019. Asuntolainan korkovähennystä rajoitetaan edelleen: ensi vuonna vähennyskelpoista on 25 prosenttia koron määrästä.
Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan, kun otetaan huomioon sosiaalimaksumuutokset. Pienituloisten ansiotuloverotusta kevennetään korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Yhteisvaikutus on vuositasolla 130 miljoonaa euroa.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lisäksi indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaoloa jatketaan ensi vuonna.
Työasuntovähennys uudistuu niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
Ajoneuvoveroa kevennetään 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alun jälkeisiltä veropäiviltä.
Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2[nbsp]000 eurosta 3[nbsp]000 euroon kalenterivuodessa. Soveltamisala laajenee koskemaan julkisyhteisöiltä saatuja korvauksia.
Juoma- ja energiaveroja kiristetään
Työn verotuksen kevennykset rahoitetaan kiristämällä alkoholiverotusta vuositasolla 30 miljoonalla eurolla, virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla ja energiaverotusta 22 miljoonalla eurolla.
Energiaverotuksen kiristykset kohdistuvat työkone- ja lämmityspolttoaineisiin turve mukaan lukien. Turpeen veronkorotuksesta johtuen metsähakkeen tuki pienenee 3 miljoonalla eurolla.
Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että hiilidioksidiveron laskennassa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaripäästöt.
Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältyttäisiin. Näiden aiempien päätösten arvioidaan lisäävän energiaverojen tuottoja 13 miljoonalla eurolla.
Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään 10 miljoonalla eurolla, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin. Alusliikenteen väylämaksujen puolitusta jatketaan. Tavoitteena on keventää elinkeinoelämän kustannuksia.
Veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.
Piensijoittajan osakesäästötili käyttöön
Hallitus toteuttaa piensijoittajan osakesäästötilin. Osakesäästötilille siirrettäviä rahavaroja voi sijoittaa listattujen yhtiöiden osakkeisiin. Tilille kertyneistä tuotoista, kuten osingot ja osakkeiden arvonnousut, luetaan verotettavaksi pääomatuloksi varoja nostettaessa tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Tilille tehtäville sijoituksille asetetaan 50[nbsp]000 euron yläraja.
Kapitalisaatiosopimusten sekä säästö- ja sijoitusvakuutusten verokohtelua kiristetään valtiovarainministeriön eri sijoitustuotteiden verokohtelua käsitelleen työryhmäesityksen mukaisesti siten, että varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Uudistukset tulevat voimaan vuodesta 2020 alkaen.
Listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden luovuttamisesta henkilöstö verohallinto valmistelee syksyn 2018 aikana ohjeen, jonka mukaan henkilöstölle on tietyin edellytyksin mahdollista antaa osakkeita pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.
Lisäksi valmistellaan Suomen malli listaamattomien start up -yritysten henkilöstön osakeomistuksen helpottamiseksi. Mallin tavoitteena on, että optio-omistuksista saatavaa voittoa verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona ja vero maksetaan vasta silloin, kun mahdollinen voitto realisoituu.
Suomalaista ruuantuotantoa tuetaan
Hallitus päätti mittavista toimista suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi, koska suomalaisen maatalouden kannattavuus on jatkunut heikkona jo pitkään. Sade aiheutti monille tiloille tulonmenetyksiä ja kustannuksia kesällä 2017. Lisäksi kuluneen kesän ennusteiden perusteella viljasadosta on tulossa kuivuuden vuoksi 2000-luvun pienin.
Kansallisiin toimiin suunnataan 30 miljoonaa euroa vuoden 2018 toisessa lisätalousarvioesityksessä sekä vuoden 2019 talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Summa kohdennetaan mahdollisiin EU:n kriisitoimia täydentäviin kansallisiin toimiin vuosina 2018−2019, kansallisen kotieläintuen korotuksiin vuosina 2018−2019 C-alueella (Lappeenranta−Tampere−Pori-linjan pohjoispuoli) sekä kotieläintalouden ja kasvinviljelyn tukiin vuosina 2018−2019 AB-alueella (Lappeenranta−Tampere−Pori-linjan eteläpuoli).
Luonnonhaittakorvauksen vuoden 2019 tason ylläpitämiseksi suunnataan 6 miljoonaa euroa aiemmin kehysriihessä päätetyn 21,5 miljoonan euron lisäksi.
Maatalouden energiaveroja palautetaan korotetusti 20 miljoonalla euroa vuodelta 2018.
Maatalousyrittäjien eläkelain viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan 1,2 miljoonalla eurolla vuosina 2019–2020. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) osoitetaan jatkorahoitusta Välitä viljelijästä -projektiin 3 miljoonaa euroa vuosille 2019−2020. Näin vahvistetaan viljelijöiden kriisitukea koko maassa.
Hallitus antaa esityksen tammikuun 2019 puolivälissä maatilojen valtiontakausten toteuttamiseksi Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Valtiontakaukset toteutetaan Makeran nykyvaroin. Tämä edellyttää ilmoitusta komissiolle.
Hallitus päätti aikaisemman valmistelun perusteella vahvistaa elintarvikemarkkinalain edellyttämän valtuutetun resurssit. Lisäksi hallitus päätti poistaa vakuutusmaksuveron satovahinko- ja kasvitautivakuutuksilta 2019–2027.
Itämerta ja sisävesiä suojellaan
Vuorineuvos Reijo Karhinen on selvittänyt hallitukselle keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Hallitus päätti kohdistaa 4,2 miljoonaa euroa toimiin, joilla muun muassa edistetään elintarvikevientiä ja maatalouden tilusrakenteen kehitystä sekä varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Karhisen työ jatkuu ja loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Tukitoimien lisäksi haetaan tarvittavia joustoja EU-sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi.
Hallitus tehostaa Itämeren ja sisävesien suojelua, jotta niiden tila paranisi. Itämeren ja sisävesien suojelussa käynnistetään kolmelle vuodelle yhteensä 45 miljoonan euron ohjelmakokonaisuus, jonka ensimmäiseen osaan osoitetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2019.
Rahoituksella muun muassa vähennetään maataloudesta vesistöille aiheutuvaa ravinnekuormitusta, edistetään ravinteiden kierrätystä ja kehitetään kaupunkien hulevesien hallintaa hallituskauden kärkihankkeiden tuloksia hyödyntäen. Määrärahalla vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta ja lisätään uudistetun tutkimusalus Arandan käyttöä.
Pienimpiä päivärahoja korotetaan
Eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikkein pienimpiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tarkoitukseen osoitetaan ensi vuodelle noin 20 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin. Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuajan poistoon ehdotetaan nettona 4,4 miljoonaa euroa.
Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa lisää. Tämä tarkoittaa kuukaudessa arviolta 9 euroa. Takuueläkkeen saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa. Muutos valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Ylivelkaantuneiden asemaa kohennetaan yhteensä 8 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Tämä kohdistetaan talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.
Kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamista vahvistetaan. Tavoitteena on osaamisen kehittäminen vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelujen hankinnassa.
Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan
Kaikkein pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturva paranee, kun vanhempainpäivärahat nousevat samalla, kun vähimmäispäivärahoja korotetaan.
Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen tarkistamiseen ehdotetaan 300[nbsp]000 euroa. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin, ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään.
Influenssarokoteohjelmaa kehitetään ja laajennetaan siten, että rokotusta tarjotaan jatkossa puolivuotiaista kuusivuotiaille. Rokotteiden hankintaan ehdotetaan miljoonan euron lisäystä.
Lapsiperheiden arkea tuetaan lisäämällä lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa vuodella 2019.
Rintamaveteraanien kotipalvelut paranevat
Rintamaveteraaneille mahdollistetaan uuden lainsäädännön kautta samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Päätös varmistaa rintamaveteraanien palveluiden yhdenvertaisuuden kotipaikasta riippumatta. Rintamaveteraaneilla on oikeus palveluihin ja kunnilla on oikeus laskuttaa kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuten sotainvalidienkin osalta.
Lainvalmistelu aloitetaan välittömästi. Lain säätäminen on ollut kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen toive. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan marraskuun 2019 alussa.
Poliisien määrää kasvatetaan
Hallitus kohdentaa poliisin toimintoihin yhteensä yli 36 miljoonan euron lisäpanostuksen vuodelle 2019. Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200:ssa kohdennetaan jo kehysriihessä päätetyn 18 miljoonan euron lisärahoituksen lisäksi 3,3 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan erityisesti haja-asutusalueiden poliisivirkojen lisäämiseen. Tämä tarkoittaa kymmeniä uusia virkoja.
Lisäksi ennalta estävään toimintaan kohdennetaan 2,5 miljoonaa vuodelle 2019. Lisämäärärahalla halutaan puuttua lähiöiden turvallisuuskehitykseen ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Toiminnassa panostetaan erityisesti lähiöpoliisi- ja Ankkuri-toimintaan. Lähiöpoliisit toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten, alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja Ankkureilla pyritään ennaltaehkäisevästi puuttumaan erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymiseen yhdessä poliisien, nuoriso- ja sosiaalityön sekä koulujen kanssa.
Suojelupoliisin ydintoiminnan ja toimintakyvyn varmistamiseksi rahoitusta vahvistetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Myös siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus supoon on huomioitu. Siihen kohdennetaan 10 miljoonan euron lisärahoitus, jonka ehtona on lainsäädännön voimaantulo.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan 1,1 miljoonaa euroa. Väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointiin sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen tarkentamiseen lisätään 0,67 miljoonaa euroa.
Velkaa otetaan 1,4 miljardia euroa
Budjettiesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,3 miljardia euroa, mikä on noin 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.
Määrärahatasoa alentavat määräaikaisten kärkihankkeiden päättyminen, hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet sekä parantuneen työllisyystilanteen seurauksena pienentyneet työttömyysturvamenot. Menotasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset korotukset, kuten keväällä sovitun valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä eräät automaattiset tekijät kuten valtion eläkemenojen kasvu.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,9 miljardia euroa vuonna 2019. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on 45,8 miljardia euroa. Vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan 1,8 miljardia euroa ja tulot ilman lainanottoa lisääntyvät vastaavasti 1,2 miljardia euroa.
Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan 1,4 miljardia euroa vuonna 2019, kun vuodelle 2018 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 3,1 miljardia euroa.
Vuoden 2019 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 109 miljardia euroa, mikä on 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallitus on saavuttamassa vaalikauden alussa asettamansa finanssipoliittiset tavoitteet. Velkasuhde taittuu ja laskee alle 60 prosentin. Kokonaisveroaste laskee noin kaksi prosenttiyksikköä vaalikauden alusta. Velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Valtiontaloudessa on kuitenkin 1,4 miljardin alijäämä ensi vuonna. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin, kun se vaalikauden alussa oli 67,7 prosenttia.