Norjaa vuodesta 2013 hallinnut oikeistolainen vähemmistöhallitus lähtee syyskuun alussa pidettäviin parlamenttivaaleihin haastajana.
Pääministeri Erna Solbergin keskusta-oikeistolaisen Høyren sekä oikeistopopulistisen edistyspuolueen hallituksella on nykyisessä 169-paikkaisessa parlamentissa 77 paikkaa. Varsinaisten hallituspuolueiden lisäksi oikeistohallitus on saanut parlamenttiäänestyksissä tukea kahdelta poliittiseen keskustaan sijoittuvalta mutta Norjan nykyisellä puoluekentällä oikeistoblokkiin laskettavalta pienpuolueelta, liberaaleilta ja kristillisdemokraateilta. Yhteenlaskettuna puolueilla on parlamentissa selvä enemmistö.
Oikeiston enemmistö ja Solbergin jatko Norjan johdossa ovat kuitenkin katkolla syyskuun alussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa, joissa vaankieliasemaan nousee juuri pienpuolueiden äänitulos.
Työväenpuolue jatkaa suurimpana
Norjan työväenpuolue on ollut maan suurin puolue kaikissa vaaleissa vuodesta 1927 lähtien ja on sitä todennäköisesti myös syksyllä. Lauantaina ilmestyneessä Norfaktan ja Nationen-sanomalehden mielipidemittauksessa puolue saa 32,2 prosentin kannatuksen, kun Solbergin Høyre jää 22,9 prosenttiin. Myös vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu kannatus on mittauksessa 9,2 prosenttia oikeistopuolueita suurempaa.
Parlamenttipaikkoja vasemmistoblokille, eli työväenpuolueelle, keskustapuolueelle, sosialistiselle vasemmistopuolueelle ja kommunisteille, olisi tuloksella luvassa 89 ja oikeistolle 80. Se todennäköisesti tarkoittaisi Norjan nykyisen oikeistohallituksen taipaleen loppua.
Norjan vaalijärjestelmästä johtuen kaikki on kuitenkin vielä mahdollista, vaikka ero pääpuolueiden kannatuksessa on suuri.
Erityisen tarkalla silmällä Norjassa seurataan nyt liberaalipuolueen ja sosialistisen vasemmistopuolueen liikkeitä gallupeissa. Maassa on käytössä neljän prosentin valtakunnallinen äänikynnys, jonka alle jääminen ei sulje puoluetta pois parlamentista, mutta vähentää huomattavasti sen saamaa paikkamäärää. Esimerkiksi liberaalipuolue Venstren kohdalla pienimmillään jopa prosenttiyksikön kymmenyksen muutos kannatuksessa voi syksyn vaaleissa tarkoittaa paikkamäärän muuttumista kahdeksasta kahteen – tai toisinpäin. Vasemmistoblokin puolella samassa asemassa on sosialistinen vasemmistopuolue, joka ylitti neljän prosentin rajan vuoden 2013 vaaleissa juuri prosenttiyksikön kymmenyksellä ja sai 4,1 prosenttia äänistä valtakunnallisesti.
Viimeisimmissä mielipidemittauksissa Venstre on liikkunut neljän prosentin rajan alapuolella ja esimerkiksi Norfaktan ja Nationenin mielipidemittauksessa puolue kerää vain 3,3 prosentin tuen, kun sosialistinen vasemmistopuolue on tukevasti äänikynnyksen yläpuolella 4,5 prosentissa.
Asetelmien kääntyminen kääntäisi kuitenkin myös vaalituloksen. Toukokuun lopulla tehdyssä Ipsosin ja Dagbladetin mielipidemittauksessa blokkien välinen kannatusero on edelleen 8,0 prosenttia vasemmiston hyväksi, mutta Venstre äänikynnyksen yläpuolella ja sosialistinen vasemmisto alapuolella.
Tuloksella parlamentin valtasuhteet kääntyisivät 89–80 oikeistopuolueiden hyväksi.
Vaaliteemoina öljyn hinta ja työttömyys
Vasemmisto-opposition yksi keihäänkärki syksyn vaaleihin on ollut työttömyys, joka Norjassa on pitkälti riippuvainen öljyn hinnasta. Vaikka Norjan työttömyysprosentti on alhaalla, huolta on herättänyt erityisesti maan heikko työllisyysprosentti, jota on pidetty merkkinä huonosti toimivista työmarkkinoista. Oikeistohallitus haluaisi vastata ongelmaan helpottamalla määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista sekä lisäämällä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Tätä Norjan ay-liike ja vasemmistopuolueet ovat vastustaneet.
Toinen jakolinja kulkee terveydenhuollossa, jossa hallituksen toteuttama potilaan valinnanvapauteen nojaava terveydenhuoltouudistus on saanut oppositiolta kovaa kritiikkiä.
– Lupasimme uusia ideoita ja parempia ratkaisuita ja näemme nyt, että ne toimivat, Solberg sanoi Dagens Næringslivin mukaan kautensa viimeisessä lehdistötilaisuudessa kesäkuun lopulla.
Solberg listasi istuvan hallituksen keskittyneen muun muassa parempaan koulutukseen, hoitoon pääsyn takaamiseen, työpaikkojen lisäämiseen ja Norjan puolustuksen kehittämiseen.
– Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtion päätehtävä, Solberg sanoi.