Miehet käyttävät rahapeleihin enemmän rahaa kuin naiset. Miesten nettotuloista kuluu rahapeleihin keskimäärin 3,4 prosenttia, kun naiset pelaavat tuloistaan vain 1,7 prosenttia, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ilmestyneestä kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan 55 vuotta täyttäneet naiset pelasivat valtaosan (63 %) naisten rahapeleihin käyttämästä rahasta, kun samanikäiset miehet pelasivat vain 37 prosenttia miesten pelaamasta rahasta.
Toisaalta 25—34-vuotiaat miehet pelasivat 27 prosenttia miesten rahapeleihin käyttämästä rahasta; samanikäiset naiset pelasivat vain kahdeksan prosenttia naisten pelipotista.
Runsaan pelaamisen haitat erityisen tuntuvia pienituloisilla
Työssäkäyvät pelasivat valtaosan (64 %) Suomessa rahapeleihin käytetystä rahasta. Toisaalta eläkeläiset, työttömät tai lomautetut pelasivat lähes kolmanneksen rahapeleihin käytetystä rahasta.
Rahapelien tuotot tulevat siis suurelta osin ihmisiltä, joiden elämään on muutoinkin kasautunut ongelmia.
Hyvätuloiset käyttivät rahapeleihin enemmän euroja, mutta nettotuloihin suhteutettuna pienituloiset käyttivät rahapeleihin suurituloisia enemmän.
– Rahapeleistä saatetaan hakea pikaratkaisua taloudellisiin ongelmiin. Toisaalta runsaan pelaamisen haitat ovat erityisen tuntuvia pienituloisilla, toteaa THL:n erikoistutkija Anne Salonen.
Päihteitä, kuten tupakkaa ja alkoholia kuluttavat runsaasti rahaa myös rahapeleihin. Alkoholin riskikäyttäjät ja päivittäin tupakoivat pelasivat kolmanneksen rahapeleihin käytetystä rahasta.
Runsas viidennes rahapelikulutuksesta tuli ongelmapelaajilta
Ongelmapelaajat pelasivat runsaan viidenneksen (23 %) rahapeleihin käytetystä rahasta. Rahapeliongelmasta kärsivät naiset pelasivat 29 prosenttia naisten rahapeleihin käytetystä rahasta, ja miehet noin viidenneksen.
Yli puolet (53 %) rahapeleihin kuluvasta rahasta tuli useita kertoja viikossa pelanneilta, ja runsas kolmannes (38 %) kerran viikossa pelanneilta.
– Rahapeliongelmasta kärsivät menettävät helposti pelaamisen hallinnan ja tukeutuvat lainoihin ja pikavippeihin, sanoo erikoistutkija Sari Castrén THL:n tiedotteessa.
Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimus tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. THL:n tutkimukseen vastasi 4484 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin pelaajien sukupuolen, taustatietojen (ikä, siviilisääty, koulutusaste, työtilanne, nettotulot), koetun terveydentilan, päihteiden käytön ja rahapeliongelman yhteyttä rahapelikulutukseen.