Sijaishuoltoon sijoitetuista nuorista kolmasosa kokee jääneensä vaille hellyyttä ja luotettavia aikuisia, selviää Kuntoutussäätiön uudesta tutkimuksesta.
Valtaosa heistä joutuu kohtaamaan aikuisuuden vaatimukset liian varhain, koska heiltä edellytetään itsenäistymistä heti täysi-ikäisyyden myötä. Vain alle puolet suoritti peruskoulunsa loppuun. Samoin alle puolet heistä oli työllistynyt 26 ikävuoteen mennessä.
Joka kymmenes nuori oli ollut kymmenen vuoden seuranta-aikana vähintään viisi vuotta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Aikuistuminen viivästyy erityisesti nuorilla, joiden vanhemmilla on toimeentulo-ongelmia. Nämä nuoret ovat myös suurimmassa vaarassa jäädä ilman koulutusta tai työpaikkaa.
Niin ikään tutkimuksen mukaan osalla nuorista koulutuksen keskeytykset, lyhytkestoiset tuetut työsuhteet ja työttömyys viivästyttävät taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista useilla vuosilla verrattuna koulutettuihin nuoriin.
Osattomuuden ja mielenterveyden ongelmat liittyvät tutkimuksen mukaan myös pienituloisuuteen. Taloudellisen itsenäistymisen kannalta tutkijat pitävät huolestuttavana myös sitä, että 26-vuotiaista lähes 60 prosentilla kuukausitulot jäävät alle 1 400 euron.
Tutkijat suosittavat, että yksilöllisten elämäntilanteiden kirjo pitää ottaa paremmin huomioon palveluiden toteuttamisessa.
– Työllistymistä, kouluttautumista, sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa olisi tärkeää tarkastella samanaikaisesti. Monien nuorien kohdalla toimintakyvyn tarkastelu voisi auttaa nivomaan eri toimenpiteet yhteen ja tehdä näistä nykyistä vaikuttavampia, tutkimuksessa todetaan.
Kuntoutussäätiön toteuttamassa ja Kelan rahoittamassa Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi -seurantatutkimuksessa tutkittiin kymmenen vuoden ajan, miten palvelujärjestelmä tukee heikoimmassa asemassa olevien nuorten työmarkkinoille kiinnittymistä. Ensimmäistä kertaa Suomessa nuorten syrjäytymistä on tutkittu näin kattavasti etuuksien, palveluiden, työssäkäynnin ja TE-palveluiden näkökulmasta.