Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa, mikä on 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
– Tämä on yllätyksettömän tiukka budjetti, jolla me pyrimme hallittuun sopeutukseen. Pyrimme välttämään poukkoilevan talouspolitiikan, Alexander Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston linnassa keskiviikkona iltapäivällä.
Budjetin alijäämä on ensi vuonna 5,3 miljoonaa euroa, mikä on kuitenkin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Yksi syy tähän on etupainotteisesti tehtävä työtulovähennyksen korotus, joka pienentää valtion tuloja 450 miljoonalla eurolla. Työtulovähennyksen korotus pienentää erityisesti pieni- ja keskituloista maksamaa ansiotuloveroprosenttia. Suurempituloisten ansiotuloverotus kuitenkin kiristyy hieman 50 000 euron vuositulojen ylittävillä tuloilla työttömyysvakuutusmaksun korotuksen seurauksena.
Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään edelleen. Myös solidaarisuusveron voimassaolo jatkuu.
– Me olemme tehneet tässä budjetissa arvovalinnan. Tässä budjetissa panostetaan työhön ja siihen että työnteko olisi Suomessa kannattavaa, että ihmisten on helpompi elättää itseään työnteolla, Stubb sanoi.
Muita lisäpanostuksia tehdään omais- ja perhehoitoon (85 miljoonaa euroa), sisäiseen turvallisuuteen (50 miljoonaa euroa), puolustuksen materiaalihankintoihin (50 miljoonaa euroa) ja takuueläkkeen nostoon (30 miljoonaa euroa).
Leikkauksia tehdään 900 miljoonan euron edestä, kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat kehitysyhteistyöhön (-200 miljoonaa euroa) sekä opetukseen ja korkeakouluihin (-210 miljoonaa euroa yhteensä julkiseen talouteen, valtiontalouteen kohdistuen -170 miljoonaa euroa).
Stubb huomautti, että yksittäisellä budjetilla Suomen taloutta ei saada kääntymään, vaan kyseessä on pitkäaikainen prosessi, joka edellyttää työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn parantamista ja niistä seuraavaa talouskasvua. Hän totesi, että ilman talouskasvua ja työllisyystilanteen paranemista leikkauslinja jatkuu. Hallituksen arvion mukaan Suomessa ei ole suhdanneongelmaa, vaan kyseessä on rakenteellinen ongelma.
– Suomen talous lähtee kasvuun suurilla rakenteellisilla uudistuksilla, jotka liittyvät työmarkkinoihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kuntien tehtävien karsimiseen, normien purkamiseen, sääntelyn vähentämiseen, ja ennen kaikkea työhön, Stubb sanoi.
– Pidän erittäin tärkeänä hallituksen jäsenenä ja valtiovarainministerinä, että seuraavan vuoden aikana pystymme osoittamaan, että panemme toimeen hallitusohjelman, Stunn korosti.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan perjantaina. Hallituksen budjettineuvottelut eli budjettiriihi järjestetään 9.–10. syyskuuta. Hallituksen talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016–2019 julkistetaan 28. syyskuuta.
Lue valtiovarainministeriön tiedote budjettiehdotuksen päälinjauksista tästä.