Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) esittämä tavoite rahankeräyksen vapauttamiseksi nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä kirjattiin Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelmaan.
Se tarkoittaa sitä, että jatkossa pelkkä ilmoitus rahankeräyksen aloittamisesta riittää.
Rahankeräyslain uudistaminen koostuu monesta vaiheesta. Eduskunta hyväksyi juhannuksen alla rahankeräyslain osittaisuudistuksen, jossa lakia väljennettiin.
Siten rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka luvanhakijan koko toiminta ei olisi yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä hankitut varat pitää kuitenkin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Seuraavassa vaiheessa sisäministeriön johdolla pohditaan ilmoitusperusteista järjestelmää, kertoo Helsingin Sanomat.
– Näin halutaan turvata se, että rahankeräykset eivät olisi yksityisen edun edistämistä, Räsänen sanoi esitellessään lakimuutosta eduskunnalle.
Eduskunnan lähetekeskustelu paljasti vahvan tahdon luopua keräyslupaviidakosta.
– Eräässä seurassa, jonka kanssa olen tekemisissä – hyvin pieni seura – kun me järjestämme kohtuullisen kokoista kesätapahtumaa, me tarvitsemme 11 erilaista lupaa tai luvanomaista asiakirjaa eri viranomaisilta. Ja tämä kaikki joudutaan tekemään täysin vapaaehtoisvoimin. Aivan kohtuutonta, täysin kohtuutonta, Jari Leppä (kesk.) kertoi eduskunnassa omasta kokemuksestaan.
Usein mainittu esimerkki byrokraattisesta lupaviidakosta on lastensairaalan rahankeräys. Keräystä varten piti perustaa säätiö, kun sairaala ei saanut itse kerätä.