Kevan arvion mukaan hyvinvointialueille on siirtymässä yhteensä yli 260[nbsp]000 kunta-alan työntekijää. Kunnista sote-henkilöstöä siirtyy noin 99[nbsp]000 henkilöä. Kunnissa jatkavan kunta-alan henkilöstön määrä on noin 187[nbsp]000 työntekijää.
Hyvinvointialueille siirtyy pelastushenkilöstöä yhteensä noin 7[nbsp]000 henkilöä, ja lisäksi sote-toimintojen ja pelastustoimen tukihenkilöstöä arviolta 21[nbsp]000 henkilöä.
Sote-kuntayhtymissä työskentelee nykyisellään noin 130[nbsp]000 henkilöä. Soten alueellinen järjestämistapa vaikuttaa siihen, että kunnista siirtyvän henkilöstön määrä ja osuudet vaihtelevat eri alueiden välillä suuresti.
Arviot perustuvat Kevan tilastotietoihin kunta-alan vakuutetuista.
– Perustettavat hyvinvointialueet sekä luovuttavat kunnat ovat suuren muutosjohtamishaasteen edessä. Tuottamamme verkkoraportti on työkalu kunta-alan työnantajien käyttöön yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Raportin tarkoituksena on tuottaa heille tietoa hallitun siirtymän tukemiseksi sekä tuoda lisäarvoa muutoksen eri vaiheissa, kehittämispäällikkö Mikko Kenni sanoo.
Verkkoraporttiin on koottu Kevan rekistereistä henkilöstö- ja taloussuunnittelun sekä työkykyjohtamisen kannalta keskeisiä tietoja, mukaan lukien eläköitymisennusteet, eläkkeelle siirtynyt henkilöstö, työkyvyttömyyden perusteet, työkyvyttömyyshakemukset sekä esim. työvoiman tarveanalyysi.
– Raportin tiedoista piirtyy kokonaiskuva, joka kertoo muun muassa alueiden elinvoimaisuudesta. Kun tiedoissa yhdistyvät esimerkiksi työvoiman tarve, osatyökykyisten määrä, nykyhenkilöstön ikärakenne sekä eläköitymisennuste, antavat luvut näkymää alueiden tulevaisuudesta, tilastoanalyytikko Petra Sohlman toteaa.
Raporttiin on koottu ammattiryhmittäistä tietoa eläköitymisestä sekä työvoimapulasta kullakin hyvinvointialueella. Ennestään tunnettua on, että tällä hetkellä henkilöstövajausta on maanlaajuisesti kunta-alalla lähes 10[nbsp]000 työntekijän verran, ja ennuste vuodelle 2030 on lähes 20[nbsp]000 henkilöä.
Koko maan tasolla työvoimapula korostuu lukumääräisesti suurimmissa hoito- ja opetusalan ammattiryhmissä. Suhteellisesti suurinta henkilöstövajaus on sekä tällä hetkellä että vuoden 2030 ennusteen mukaan sosiaalityöntekijöissä, erityisopettajissa ja psykologeissa.
– Kun eläköitymisnäkymiin yhdistetään myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sote-puolella, niin työvoimapulasta muodostuu koko valtakunnan tasolla valtavan iso, vaikea haaste, Kenni toteaa.
Suhteellisesti eniten kunnissa jatkavaa henkilöstöä siirtyy ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle Lapin, Kainuun, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Näillä alueilla lähes kolmannes nykyhenkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja puolet tästä joukosta seuraavan viiden vuoden aikana.