Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen suomalaisten kielitaidon kaventumisesta sekä kieliopintojen houkuttavuuden lisäämisestä. Kysymyksen on allekirjoittanut Kauman lisäksi kymmenen muuta kokoomuksen kansanedustajaa.
Kysymyksen taustalla on huoli englannin kielen noususta entistäkin määräävämpään asemaan Suomessa opiskeltavien kielten joukossa. Samaan aikaan muiden kielten, kuten ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut jo pitkään.
– Tilastoja kun katsoo, niin hälytyskellojen pitäisi soida. Lukioissa lyhyen ranskan ja saksan kokeeseen ilmoittautuneiden yo-kirjoittajien määrä on pudonnut lähes puoleen kymmenessä vuodessa. Sama on nähtävissä myös italian ja espanjan kielissä. Olemme todella huolestuttavalla uralla. Hallituksen on puututtava tähän nyt, eikä huomenna, tilittää Kauma.
Kielten opiskelun kaventuminen näkyy myös ammatillisella toisella asteella. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 ranskaa opiskeli yli 1900 ja saksaa yli 2000 henkilöä. Vastaavat luvut olivat vuonna 2018 molemmissa kielissä enää alle 800 opiskelijaa. Myös korkeakouluissa kyseisten kielten opiskelumäärät ovat vähentyneet.
– Kielten opiskelijoiden jatkuva väheneminen koulutusasteesta riippumatta on huolestuttava ilmiö. Ellei hallitus ryhdy pikaisiin toimiin, niin suomalaisten kielivaranto tulee köyhtymään surullisen yksipuoliseksi. Edunvalvontamme ja elinkeinoelämämme tulee maksamaan siitä kovan hinnan. Miten voimme vaikuttaa oikeissa pöydissä, kun huippuvirkoihin valitaan ne, joilla on monipuolista kieliosaamista? Entä miten voimme menestyä kansainvälisessä kaupassa, joka yhä enenevässä määrin edellyttää kieli- ja kulttuuriosaamista? kysyy Anne-Mari Virolainen (kok.)
Koulutusuudistukset kaventaneet kielitaitoa
Kielitaidon kaventumista ovat osaltaan kiihdyttäneet viimeisimmät koulutusuudistukset.
– Ensimmäisiä virheaskelia otettiin jo vuonna 2006, kun reaalikokeen uudistus johti kielten opiskelun vähenemiseen. Myös korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmä on tuonut tähän omat murheensa. On nurinkurista, että ranskan kielen koulutusohjelmaan pyrkivä saa pitkän matematiikan laudaturista enemmän pisteitä kuin pitkän ranskan laudaturista, toteaa Matias Marttinen (kok.).
Kielen opiskelussa myös motivaatio ja sitoutuminen pitkäaikaiseen työhön on tärkeää. Usein kuitenkin kurssien käytännön järjestelyt voivat tulla esteeksi.
– Kielten opiskelu tarvitsee kunnianpalautuksen. Sääliksi käy opettajia ja oppilaita, joiden kielikurssilla saattaa olla ensimmäisenä lukiovuonna kymmeniä oppilaita, mutta toisena vuonna alle puolet aloittaneista ja lopulta vain jokunen tai ei yhtään kirjoittajaa ylioppilaskirjoituksissa. Nuoret kaipaavat konkretiaa kielitaidon hyödyllisyydestä, motivointia sekä kielituntien sijoittelua keskelle päivää, sanoo Ville Kaunisto (kok.).
– Kun opiskelija haluaa laajentaa kieliosaamistaan, tulee hänellä olla varmuus siitä, että suunnitellut kielikurssit myös järjestyvät. Hallituksen on hyödynnettävä digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia kunnianhimoisemmin, jotta erityisesti pienemmät oppilaitokset voisivat yhteistyötä hyödyntäen saada kursseille riittävän määrän opiskelijoita. Lisäksi olisi toivottavaa, että korkeakouluissa muokattaisiin pääsyvaatimuksia siten, että se nykyistä paremmin kannustaisi kielten opiskeluun jo lukiovaiheessa, päättää Kauma.
Kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat:
Pia Kauma (kok.)
Ilkka Kanerva (kok.)
Anne-Mari Virolainen (kok.)
Sofia Vikman (kok.)
Pihla Keto-Huovinen (kok.)
Ville Kaunisto (kok.)
Matias Marttinen (kok.)
Timo Heinonen (kok.)
Anna-Kaisa Ikonen (kok.)
Jukka Kopra (kok.)
Sari Sarkomaa (kok.)
