Täytevaaleissa NLD menetti puolet aiemmin hallitsemistaan 18 parlamenttipaikasta. Paikoin äänestysprosentti jäi alle 40, koska monet protestoivat pettymystään Nobel-palkitun NLD:n johtaja Aung San Suu Kyin politiikkaan. Suurimman osan NLD:n paikoista nappasivat itselleen etniset puolueet.
Mon-vähemmistön osavaltiossa ärtymystä aiheutti alueelle rakennetun sillan nimeäminen Suu Kyin isän, Burman vuoden 1962 itsenäisyyssankari Aung Sanin mukaan, jonka monit katsovat olleen oikeuksiensa polkija.
Monien vähemmistökansojen edustajat ovat pettyneitä myös siitä, ettei NLD ottanut ehdokkaikseen puoluetta tukeneita vähemmistöjen edustajia.
Aung San Suu Kyin vaalipolitiikan sanotaan perustuneen ”puolue ensin, sitten vasta ehdokas”-periaatteeseen. Periaate toimi vielä ensimmäisissä vapaissa sotilashallinnon lopettaneissa vaaleissa, mutta nyt sen suosio on rajussa laskussa.
Aung San Suu Kyin ja NLD:n poliitikkaa on vaikeuttanut vanhan sotilashallinnon laatima perustuslaki ja armeijan edelleen jatkuva vahva ote hallinnosta. Tämä on vaikeuttanut etnisten vähemmistöjen kanssa solmittujen rauhansopimusten toimeenpanoa.
Tukholman syndrooma
Suu Kyin arvostelijat sanovat hänen kärsivän ns. Tukholman syndroomasta. Heidän mielestään Suu Kyi on tykästynyt tekemään politiikkaa yhdessä maata vuosikymmeniä hallinneen sotilasjuntan kanssa, vaikka NLD-johtaja äänestettiin valtaan verisellä hallinnollaan rikastuneiden sotilaiden siirtämiseksi syrjään. Hänen odotettiin panevan demokraattisen kehityksen käyntiin ja vähentävän köyhyyttä.
Rauhannobelisti vapautti valtakautensa alussa suuren määrän poliittisia vankeja, mutta on jättänyt voimaan lain, jonka mukaan internetissä hallitusta arvostelevia voidaan tuomita vankeuteen. Sotilashallitus käytti vuonna 2013 säädettyä lakia seitsemän kertaa, kun Suu Kyi on vuoden valtakautensa aikana antanut viedä oikeuteen 45 tapausta.
NLD puolueen puhemies Win Thein on suosion laskun siivittämänä vihjaillut, että internet-laki kumotaan pian.
Burman politiikassa ei odotettu Suu Kyin saavan nopeita tuloksia aikaan, mutta nyt häntä syytetään taka-askelista. Näkyväksi tapaukseksi on noussut sotilaiden harjoittama sorto maan rohinga-vähemmistöä kohtaan Rakhinen osavaltiossa.
YK:n raporttien mukaan sotilaat ovat teloittaneet satoja miehiä, naisia ja lapsia ja pakottaneet 90 000 ihmistä jättämään kotinsa. Näitä toimenpiteitä paavi Franciscus ja monet rauhannobelistit ovat arvostelleet.
Suu Kyin katsotaan vain vähätelleen tapahtumia. Arvostelun jälkeen hän on nimittänyt YK:n entisen pääsihteeri Kofi Annanin tutkimaan Rakhinen olosuhteita, mutta armeijan valtaan koskeminen ei kuulu Annanille annettuun mandaattiin.
Aung San Suu Kyi on sanonut tärkeimmän tehtävänsä olevan rauhansopimusten neuvotteleminen Burman etnisten vähemmistöjen kanssa. Viime kuukausina taistelut ovat kuitenkin alkaneet monella alueella uudelleen.
Burma-Myanmarin perustuslain mukaan Suu Kyi ei voi olla presidentti, koska hänen lapsillaan on ulkomaan kansalaisuus. Siksi hän johtaa maata valtiokanslerina, jolle presidentti on raportointivelvollinen.
Toimittaja: KALLE SYSIKASKI.