Valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) kysyttiin Ylen aamu-tv:ssä, olisiko hallituksen pitänyt painottaa verohelpotuksia pienituloisiin.
– Tässä itse asiassa kävi niin, kun työmarkkinajärjestöt sopivat kiky-sopimuksesta, niin ne maksuperustemuutokset aiheuttivat sen, että ainoastaan suurituloisten verotus olisi keventynyt. Nyt hallitus teki sen, että me kohdensimme viiden sadan miljoonan euron veronkevennysvaran, jonka me lupasimme, pieni- ja keskituloisille, joten siitä tuli sitä kautta oikeudenmukainen, että kaikki saavat prosentuaalisesti saman, aidon veronkevennyksen, Orpo sanoi.
Valtio ottaa ensi vuonna lisää velkaa 5,5 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin kuluvana vuonna. Orpo totesi tason olevan liian korkea. Isossa kuvassa hänen mielestään sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, otetaanko velkaa 5,5 vai 5,6 miljardia.
– Totuus on se, että vienti ei vedä. Suomi on vientiriippuvainen maa ja sama trendi on jatkunut jo vuosia. Siksi me teimme kilpailukykysopimuksen, että meidän viennin kilpailukyky paranisi. Siksi me tuemme kotimarkkinoita, jotta Suomessa saataisiin talouskasvua ja verotuloja, joiden kautta voitaisiin velkaantumista taittaa, Orpo selvitti.
Orpo sanoi, että valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan kunnolla velkaantumisen taittamiseen päästää vuonna 2018.
Orpon mukaan jo tehdyt leikkaukset eivät näy velkaantumisen määrässä, koska talouskasvu ei ole ollut toivotunlaista ja lisäksi sadoista tuhansista työttömistä aiheutuu valtiolle miljardien lasku.
– Siksi työllisyys on ykkösasia. Leikkaamalla ja sitä kautta kutistamalla tämä maamme ei nousuun lähde. Siksi teimme sen valinnan, että vaikka me velkaannumme nyt huolestuttavan paljon, emme lähteneet tekemään uusia leikkauksia, koska ne olisivat pois hyvinvointiyhteiskunnasta.
Orpon mukaan hallitus käyttää panokset mieluummin talouskasvun aikaan saamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin.