Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi ensi vuoden budjettia esitellessään, että hallitus on onnistunut pitämään kiinni siitä, ettei kenenkään työn verotus kiristy kilpailukykysopimuksen muodostamista haasteista eli sosiaalivakuutusmaksujen korotuksista huolimatta.
Hallitus keventää ensi vuonna työn verotusta 270 miljoonalla eurolla korottamalla työtulovähennystä ja muuttamalla ansiotuloveroasteikkoa. Vuoden 2017 budjetissa työn verotus keveni 590 miljoonalla eurolla ja vuoden 2016 budjetissa 450 miljoonalla eurolla.
Myös kokonaisveroaste on onnistuttu kääntämään laskuun. Suomi on tavoittanut Ruotsia kilpailukyvyssä ja ”vastuullisella linjalla” jatkaen kehitystä pystytään Orpon mukaan vahvistamaan.
Muutamissa yhteyksissä on arvosteltu sitä, että veronkiristykset olisivat poissa hallituksen työkalupakista.
– Tähän tekisi mieli vastata, että niin ovat, ja hyvä niin. Mutta todellisuus on tässäkin vähemmän dramaattinen. Työtä tekevien suomalaisten verotus on Suomessa edelleen kireää moneen Länsi-Euroopan maahan verrattuna, Orpo sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa.
”Ne ovat ihmisten rahoja”
Verotuksen painopistettä siirretään ensi vuoden budjetissa työn verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen, jotta työn verotusta saadaan kevennettyä.
Orpon mielestä on virheellistä sanoa, että veronkevennyksiä annettaisiin ikään kuin kyse olisi alun perin valtion rahoista.
– Ne ovat ihmisten rahoja. Ja me halumme ottaa niitä mahdollisimman vähän. Jotta jokaisella olisi mahdollisuus pärjätä ja tulla toimeen omalla työllään. Jotta työnteko olisi aina kannattavaa. Jokainen on itse paras päättämään, miten käyttää rehellisesti ansaitsemansa rahat, Orpo linjasi.
”Mitään jakovaraa ei ole olemassa”
Valtiovarainministerin mukaan istuva hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa.
– Olemme pitäneet kehyksestä kiinni. Vielä kesällä monien poliitikkojen puheet nostattivat aitoa huolta jakovaarasta. Merkkejä oli ilmassa, että ennustettua väkevämpien kasvulukujen nostattama suhdannepöly sumentaa silmiä.
Orpon mukaan vastuullinen linja kutenkin pidettiin, sillä noususuhdanteessa ei ole tarvetta eikä syytä elvyttävään finanssipolitiikkaan.
– Päinvastoin, pieni liikkumavara pitää käyttää tulevaisuuspanostuksiin, tukemaan työllisyyttä, osaamista ja koulutusta. Ja samalla velkaantumisen vähentämiseen ja seuraavaan laskusuhdanteeseen varautumiseen.
Orpo muistutti, että laskusuhdannekin on ennen pitkää edessä.
– Haluan vielä tässä yhteydessä toistaa sen, että mitään jakovaraa ei ole olemassa. Otamme edelleen ensi vuonna kolme miljardia uutta velkaa.
Raamien sisällä hallitus on kohdentanut lisärahaa poliisille, supolle ja valtion rajalle aiempaa haastavammassa turvallisuusympäristössä.