Kokoomuksen puheenjohtajan valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan ”julkisen talouden hoito ja työllisyysaste ovat välineitä ison tavoitteen saavuttamisessa: enemmän hyvinvointia, tasa-arvoa, osaamista, turvallisuutta”.
Hän avasi asiaa eduskuntatutkimuksen seuran luennolla Turun yliopistolla.
– Meidän vaaliohjelmamme rakentuu konkreettisesti näiden asioiden ympärille: meillä täytyy olla enemmän ihmisiä töissä. Työllisyysaste politiikan tavoitteiden saavuttamisen välineenä on ihan välttämätön Suomessa, Petteri Orpo sanoi.
Hän huomautti, että tänä vuonna Suomessa syntyy 47 000 lasta ja samaan aikaan eläkkeelle jää yli 100 000 suomalaisen ikäluokkia.
– Ei tarvitse kovin kummoinen matematiikan taito olla, että ymmärtää, että yhtälö ei toimi. Se ei toimi millään. Vanheneva väestö on osoitus siitä että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vahva, mutta se haastaa meidän kestävyyttämme.
Korret
kekoon
Työllisyysaste on Petteri Orpon mukaan aivan oleellinen vastaus myös tähän.
– Mitä useampi työikäisistä ja työkykyisistä saadaan töihin, kantamaan kortensa kekoon, sitä pienempi ongelma meillä on vanhenevan väestön haasteesta. Alhainen työllisyysaste tarkoittaa sitä, että yhä harvempi työssäkäyvä maksaa yhä vähemmän veroja tai eläkemaksuja, ja ne voivat muodostua kohtuuttomiksi. Verot voivat nousta niin korkealle, että se tappaa kaiken työn tekemisen, yrittämisen ja itsensä kehittämisen halun.
– Meillä on ollut kolme vuotta uskomattoman kova talouskasvu, mutta meillä on edelleen laaja työttömyys. 350 000 työtöntä on aivan liikaa. Samaan aikaan on 60 000 työpaikkaa vapaana. Siksi täytyy seuraavan hallituksen ohjelmassa lähteä miettimään, mitä taustalla on ja miten voimme saada vielä useamman autettua työhön. On varmasti totta että siellä on paljon jotka eivät ole työkykyisiä, jopa sukupolvien jatkunutta syrjäytymistä. Heitä täytyy auttaa. Olen varma että joukossa on myös niitä, jotka kärsivät meidän sosiaaliturvajärjestelmästämme.
Sen vuoksi järjestelmää pitää hänen mukaansa uudistaa tavalla, joka säilyttää vahvan perusturvan sitä tarvitseville, mutta ei anna pysyvää turvaa niille jotka sitä eivät pysyvästi tarvitse.
– Siksi haluamme uudistaa sosiaaliturvan yhdeksi tueksi, jossa yhdistetään Kelan maksamat työttömyysetuudet, asumistuki ja toimeentulotuki. Sen jälkeen kun teet töitä, vähänkin, se tuki leikkautuu pienemmäksi, mutta niin että sinulle jää aina enemmän siitä euroja kuin jos et olisi tehnyt työtä, Petteri Orpo sanoi.
Alhaisempi työllisyys,
alhaisempi hyvinvointi
– Olen varma että tällä vastikkeellisuudella, yksilöperusteisella sosiaaliturvalla, voimme kannustaa yhä useamman töihin.
Petteri Orpo kertoi aikanaan kuunnelleensa samassa yliopistosalissa Risto E.J. Penttilää, joka puhui perustulon kaltaisesta negatiivisesta tuloverosta. Orpo sanoi olleensa siitä kohtuullisen innostunutkin.
– Edelleen haluaisin että järjestelmä olisi yksinkertainen, vain vähän byrokraattinen, aina työn vastaanottamiseen kannustava. Mutta olen myös valtiovarainministerinä oppinut ymmärtämään, että jos tavoittelemme korkeaa työllisyysastetta joka on edellytys meidän hyvinvointimme säilymiselle, se ei ole mahdollista samaan aikaan vastikkeettoman perustulon kanssa, Petteri Orpo totesi.
– Jos halutaan vastikkeeton perustulo, me hyväksymme alhaisemman työllisyysasteen. Ja jos hyväksymme alhaisemman työllisyysasteen, me hyväksymme alhaisemman hyvinvoinnin. Siksi olen kääntynyt perustuloihmisestä täysin tähän esittelemääni malliin.