Petteri Orpon mukaan on varauduttava siihen, että kevään puoliväliriihessä on karsittava lisää menoja.
– Mitä suurempi osa siitä voidaan tehdä turhaa hallintoa karsimalla ja julkisen palvelutuotannon rakenteita kehittämällä, sitä parempi. Olen aiemmin maininnut mittaluokaksi 1–2 miljardia. Toivon, ettemme enää joudu leikkausten tielle, mutta tuo luku kertoo, että ihan pienillä viilauksilla emme selviä, mikäli talouden suunta ei käänny, Orpo toteaa tiedotteessaan.
Hän puhui asiasta tiistaina Elinkeinoelämän keskusliiton syyskokouksen seminaarissa Helsingissä.
Orpon mukaan yhteiskunnan säilyttämiseksi julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä. Hänen mielestään on liian suuri riski rahoittaa hyvinvointimenoja velaksi, sillä korkotaso ei tule ikuisesti olemaan poikkeuksellisen alhaisella tasolla.
Julkisen talouden tasapainottaminen täytyy hänen mukaansa tehdä ensisijaisesti talouskasvua ja siten veropohjia vahvistamalla. Hänen mielestään tuloverotuksen kiristäminen olisi myrkkyä talouskasvuun tähtäävälle strategialle. Ensisijaisesti tarvitaan työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä toimenpiteitä, kuten kannustinloukkujen purkamista ja muita työllistämiskynnystä madaltavia toimia.
Petteri Orpo muistuttaa myös, että Suomen julkisen taloutemme niin sanottu rakenteellinen alijäämä ei vahvistu sille asetettujen vaatimusten mukaisesti ensi vuonna. Komissio näyttää hänen mielestään kuitenkin ymmärtävän, että julkisen talouden tila on ensi vuonna haastava osin kilpailukykysopimuksen ja siitä syntyvien lyhyen aikavälin kustannusten takia.
– Investointien elpyminen vaatii toimintaympäristön, jossa yrittäminen kannattaa. Työmarkkinoiden täytyy toimia, turhia kilpailun rajoitteita tulee välttää, sääntely-ympäristön tulee olla ennakoitava ja hallittava, verotuksen kohtuullinen. Suomen hallitus on omalta osaltaan työskennellyt tähän suuntaan, Orpo painottaa.
Hän pitää mahdollisena, että Eurooppa kehittyy entistä enemmän eritahtisesti. Jatkossa saattaa hänen mielestään käydä niin, että Eurooppaa eteenpäin vievät eivät suostu niiden jarruttamiksi, jotka eivät halua mukaan.
– Suomen ja Suomen kaltaisten maiden kannalta olisi suotavaa, että tällaista eriytymiskehitystä ei tapahtuisi. Meille on tärkeää, että sisämarkkinat pysyvät yhtenäisinä ja mahdollisimman tehokkaina, että meidän äänemme kuuluu ja vaikuttaa, ja että pysymme osana yhteisöä.