Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi korostaa ja on korostanut omissa EMU:n kehittämistä koskevissa kannanotoissaan markkinakuria ja jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan.
– Suomen näkökulmasta talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys, Orpo toteaa ministeriön tiedotteessa.
Kahdeksan EU-maan valtiovarainministerit julkaisivat tiistaina yhteisen kannnanoton Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä. Suomen, Alankomaiden, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Tanskan ja Viron ministerien mukaen euroalueen nykyinen vahvuus on tulosta päämäärätietoisesta työstä.
Ministerit korostavat kannanotossaan kuutta keskeistä näkemystä.
Ensinnäkin EMU:n tulevaisuutta on käsiteltävä kaikkien EU-jäsenmaiden kesken. Toiseksi vahvempi EMU edellyttää päättäväisiä toimia ennen kaikkea kansallisella tasolla ja yhteisten sääntöjen noudattamista.
Kolmanneksi ministerien mielestä pitää keskittyä aloitteisiin, joilla on kansalaisten tuki. EMU:n syventämisessä tulisi painottaa todellista lisäarvoa, ei kauaskantoista toimivallansiirtoa Euroopan tasolle. Yhteisymmärrys pitäisi löytää niistä asioista, joita ehdottomasti tarvitaan. Etusijalla tulisi olla pankkiunionin loppuunsaattaminen sekä Euroopan vakausmekanismin EVM:n muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi EVR:ksi.
Neljänneksi kannanotossa muistutetaan kaikkien sitoutuneen pankkiunionin loppuunsaattamiseen Ecofin-neuvoston kesäkuun 2016 etenemissuunnitelman mukaisesti. Jatkoaskeleet voisivat liittyä muun muassa riittäviin puskureihin sijoittajanvastuun toteuttamiseksi, järjestämättömiin luottoihin tai kansallisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin.
Keskusteluja pitäisi ministerien mielestä jatkaa yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisestä varautumisjärjestelystä sekä teknisiä keskusteluja yhteisestä Eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä EDIS:stä. Poliittiset keskustelut yhteisestä talletussuojajärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta voitaisiin aloittaa, kun riskejä on vähennetty riittävästi. Myös pääomamarkkinaunionin kehittämisessä pitäisi edistyä.
Viidenneksi EVM:ää tulisi vahvistaa ja mahdollisesti kehittää Euroopan valuuttarahastoksi EVR:ksi. EVR:llä tulisi olla suurempi vastuu rahoitustukiohjelmien kehittämisestä ja seurannasta. Päätöksenteon tulisi edelleen säilyä jäsenvaltioiden käsissä. Tärkeää olisi säilyttää nykyiset äänestyssäännöt nykyisen hallitustenvälisen järjestelmän mukaisena. Lisäksi olisi tutkittava keinoja vahvistaa puitteita hallitulle valtionvelan uudelleenjärjestelylle, jos velka on kestämättömällä tasolla.
Kuudenneksi kannanotossa arvioidaan, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen avulla voidaan edistää kestävää kasvua ja rahoituskehys voidaan mukauttaa tukemaan rakenneuudistusten toimeenpanoa kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden vastuuta ja omistajuutta tällaisista uudistuksista.
Valtiovarainministerit uskovat, että EU-budjetin parempi keskittyminen rakenneuudistuksiin voisi tukea niiden täytäntöönpanoa. EU-budjetista rahoitettavat kohdennetut investoinnit voisivat myös täydentää rakenneuudistusten vaikutuksia. Näiden toimien olisi kuitenkin heijastettava EU:n tulevan talousarvion budjettirajoitteita.