Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan järjestelmämme on epäonnistunut humanitaaristen maahanmuuttajien osalta.
Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus sosiaaliturvan saajista on merkittävästi kantaväestöä korkeampi. Kolme neljästä humanitaarisin perustein maahan muuttaneesta saa toimeentulotukea. Asumistukea saa jopa 82 prosenttia.
– Tämä on oikea ongelma, joka pitää ratkaista. Suomi ei saa olla maa, jossa kotoudutaan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole inhimillisesti oikein eikä kansantaloudellisesti kestävää, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoittaa kolumnissaan MTV:n sivuilla.
Orpon mukaan yhä useamman pakolaistaustaisen Suomessa asuvan henkilön on löydettävä polku työelämään.
– Teemme karhunpalveluksen pakolaistaustaisille ihmisille, jos emme pysty tarjoamaan riittävästi keinoja, joiden avulla he pääsevät kiinni työhön ja sitä kautta osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja paras reitti kotoutumiseen, Orpo linjaa.
Työmarkkinoille joustoja ja sosiaaliturvaa uudistettava
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan paljon erilaisia työllisyystoimia. Kokoomus on esittänyt työllisyyspakettia, jonka avulla voitaisiin lisätä työllisyyttä Suomessa noin 120[nbsp]000 työllisellä.
– Näiden toimien myötä yhä useampi työtön – myös työtön maahanmuuttaja – pääsisi työn syrjään kiinni.
Orpon mielestä työmarkkinoille pitäisi lisätä joustoja, madaltaa uuden työntekijän palkkaamisen kynnystä ja tehdä sosiaaliturvauudistus, joka tekisi työnteosta aina kannattavaa.
– Humanitaariset maahanmuuttajat tarvitsevat myös täsmäapua ja tukea työllistymiseen. Kotouttamisen osalta tehdään jo nyt paljon hyvää työtä, mutta kotouttamispalveluita on vaadittava vielä enemmän.
Työn ja sopivien tukipalveluiden lisäksi tarvitaan Orpon mukaan myös vahvat kannustimet kotoutumiseen.
Oleskeluluvan edellytyksiä tiukennettava
Kokoomus on esittänyt, että pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä työikäisiltä on vaadittava usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta.
– Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden tulisi astua voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, jotta työllistyminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti.
Kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevalta on Orpon mukaan edellytettävä ennen oleskeluluvan pysyväksi muuttamista myös kohtuullista suomen tai ruotsin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyllistynyt törkeisiin rikoksiin.
– Koulutus, suomen tai ruotsin kielen opiskelu ja työ. Ne ovat kolme asiaa, joilla tähän yhteiskuntaan voi kiinnittyä. Näiden hankkimiseksi tarvitaan tukea, mutta samalla on huolehdittava siitä, että Suomi antaa selvän viestin – näin tässä maassa eletään. Koko hyvinvointiyhteiskunta rakentuu sille ajatukselle, että työikäiset ja -kykyiset käyvät töissä, Orpo toteaa.
Orpo huomauttaa, että työn tai opiskelun perässä Suomeen muuttaneet ovat kotoutuneet hyvin. Työperäisten maahanmuuttajien osuus sosiaaliturvan saajista on jopa pienempi kuin kantaväestöllä.