Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ruoka on maailmanlaajuinen kasvuala, ja sitä se tulee olemaan Suomessakin. Maailman elintarvikejärjestö FAO on arvioinut, että tuotannon tulisi kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon kasvava väestö saadaan ruokittua.
– Kunkin maan tulee kantaa kortensa kekoon, sillä ruokaturvasta huolehtiminen kuuluu itsenäisen valtion perusvelvollisuuksiin. Meidän pitää miettiä, miten Suomi vastaa tähän haasteeseen. Mitkä ovat meidän vahvuutemme 30 vuoden päästä ja mihin meidän pitäisi panostaa. Määrällä tai hinnalla emme tule tuolloinkaan pärjäämään, Opro totesi perjantaina puhuessaan kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnalle.
Hänen mukaansa pitää tiedostaa, että ruokaan liittyvät arvot ovat muuttuneet ja muuttumassa. Entistä useammalle ruokaan liittyy paljon muitakin arvoja kuin pelkkä ravintosisältö.
Halutaan tietää ruuan alkuperä ja kuka sen on tehnyt, raaka-aineet halutaan tuoreina ja mahdollisimman käsittelemättöminä ja ruualta odotetaan elämyksiä, tarinoita ja aitoutta.
– Yhä useampi kantaa huolta ruuan tuotannon kestävyydestä niin talouden, ympäristön kuin yhteiskunnankin kannalta. Luomun kysyntä kasvaa, antibioottien käyttöä karsastetaan, eläinsuojeluvaatimukset kiristyvät ja kasviproteiini korvaa lihaa. Kuluttajat haluavat viestiä arvoista valinnoillaan ja hinnan merkitys pienenee. Kokoomuksen pitää vastata tähän arvojen muutokseen, Opro sanoi.
Orpo käsitteli myös uuden eläinsuojelulain luonnosta kohtaan esitettyä kritiikkiä. Hän muistutti, että lakiluonnosta on kritisoitu kunnianhimottomaksi ja on kysytty, jäädäänkö eläinsuojelussa jälkeen Keski-Euroopan tehotuottajamaista.
– Yksi esimerkki on parsinavetat. Suomessa tätä ei ole esitetty tehtäväksi, koska katsomme saman tavoitteen toteutuvan itsestään, koska uudet navetat ovat kaikki pihattoja. Tanska puolestaan hyödyntää markkinoinnissaan kieltoaan 15 vuoden siirtämäajalla, kun taas me Suomessa kuuntelemme moitteita ja vertailuja Tanskan tilanteeseen. Haastan teidän pohtimaan, kumpi tilanne on elinkeinon kannalta parempi, Orpo totesi.
Hän esitti myös pohdittavaksi suhtautumista kauppojen ja ravintoloiden lainsäädäntövaatimuksiin.
– Kun eräs iso kansainvälinen kauppaketju ilmoitti luopuvansa virikehäkeissä tuotettujen munien myynnistä, oltiin tuottajapiireissä närkästyneitä. Olisiko parempi strategia ollut kampanjoida yhdessä eläinsuojelujärjestöjen kanssa, jotta kauppa vaatisi toimittajiltaan possuille oikeutta pitää saparonsa tai kasvaa ilman antibioottikuureja, Orpo kysyi.