Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo kirjoittaa Suomen taloudesta Nykypäivän kolumnissaan. Tilanne on hänen mukaansa hyvin kahtiajakoinen.
– Talous on vuosikymmenen matelun jälkeen kovassa kasvussa. Työllisyysasteen trendi hipoo hallituksen 72 prosentin tavoitetta, ja hallituskauden 110 000 uuden työllisen tavoite on jo ylittynyt, Petteri Orpo toteaa.
Hänen mukaansa ympäri Suomea kiertäessä havaitsee, ettei positiivinen käänne rajoitu vain tiettyihin maakuntiin tai toimialoihin.
– Suurin palkinto hallituksen ponnisteluista on ollut kuulla paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kertomuksia työpaikan löytymisestä tai tilauskirjan täyttymisestä.
Myönteisistä uutisista huolimatta on Petteri Orpon mukaan monia haasteita, jotka odottavat ratkaisuja.
– Elämme noususuhdanteen huipulla, mutta joudumme edelleen ottamaan uutta velkaa. Nykyinen hallitus on saanut hillittyä velkaantumisvauhtia, mutta ilman merkittäviä uudistuksia ja työllisyysasteemme nostoa yli 75 prosentin emme saa julkista taloutta kestävälle pohjalle. Hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut taloutemme rakenteellisia ongelmia.
Kasvun myötä on kohdattu uusi ongelma: kasvava työvoimapula.
– Olemme törmäämässä kasvun rajoihin. Vaikka suomalaisille tuotteille olisi maailmanmarkkinoilla kysyntää, tuotannon kiihdyttämistä ja laajentamista jarruttavat yrityksiemme rekrytointivaikeudet. On sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä, että samanaikaisesti kun yrityksemme kärsivät ympäri maata työvoimapulasta, meillä on edelleen positiivisesta kehityksestä huolimatta suuri joukko suomalaisia vailla töitä.
Orpon mukaan budjettiriihessä sovitut toimet helpottavat työn ja tekijöiden kohtaamista.
– Tarvitsemme kuitenkin kipeästi laajempia uudistuksia, joilla vahvistetaan työllisyyskehitystä ja turvataan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus. Uudistusinto ei saa hiipua hyvän taloussuhdanteen varjolla. Reikäinen katto ei haittaa poutasäällä, mutta kuten sääkin, myös suhdanteet vaihtelevat. Myrskyllä katolle kipuaminen ja sen korjaaminen on huomattavasti vaikeampaa.
Hänen mukaansa kokoomuksen korjauslistalta löytyy erityisesti neljä reformia. Ne ovat uudistukset sosiaaliturvaan, verotukseen, koulutukseen ja työelämään.
– Kokoomuksen esittämä vastikkeellinen yleistuki tekisi suomalaisesta sosiaaliturvasta kannustavamman ja yksinkertaisemman tinkimättä kuitenkaan turvan tasosta. Työn verotuksen keventämistä tulisi edelleen jatkaa ja verotuksen painopistettä siirtää pois työstä ja yrittämisestä ympäristö-, haitta- ja kulutusveroihin.
– Koulutusjärjestelmämme kaipaa lisää työkaluja, joilla jokainen voi huolehtia osaamisensa ajantasaisuudesta ja oppia jatkuvasti uutta. Työelämään tulee laajemmin sallia paikallisia joustoja, joista voitaisiin sopia yhteisymmärryksessä ja reilusti työntekijöiden ja työnantajien välillä työpaikoilla.
Petteri Orpon mukaan uudistukset ovat väline hyvinvoinnin turvaamiseksi.
– Asiat eivät korjaannu itsekseen. Suomi tarvitsee nyt tulevaisuuteen katsovia tekoja – ei miljardien jakovarapopulismia kädet syvällä tulevien sukupolvien taskuissa. Mitä pidempään aikailemme välttämättömien uudistusten tekemistä, sitä syvempää kuoppaa kaivamme itsellemme, Orpo kirjoittaa.