– Suomelle erityisen tärkeää on tiivistää kumppanuutta Britannian kanssa, koska Britannia on Euroopan suurimpia sotilasmahteja ja koska maa on lähdössä EU:sta, Petteri Orpo sanoi Paasikivi-seurassa pitämällään UKK-luennolla Helsingissä keskiviikkona.
Eurooppa-neuvosto teki kesäkuussa päätökset pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ja puolustusrahastosta. Petteri Orpon mukaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on Suomen pitkäaikainen tavoite Euroopan unionin politiikassa. Hän kuitenkin varoitti rakentamasta pilvilinnoja.
– EU:sta ei edelleenkään tehdä puolustusliittoa eikä PRY (pysyvä rakenteellinen yhteistyö) hoida Suomen kansallista puolustusta.
Orpo huomautti puheessaan, että Nato on jatkossakin Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiva organisaatio.
– Suomi huolehtii puolustuksestaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana, tiiviissä puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa sekä kahdenvälisten kumppaneiden kanssa. EU ei vielä pitkään aikaan ole meille puolustusratkaisu, Petteri Orpo sanoi.
Hänen mukaansa Suomi pitää huolta omasta puolustuskyvystään ja tiivistää yhteistyötä Britannian lisäksi myös muiden avainkumppanien eli Ruotsin, Yhdysvaltojen, muiden Pohjoismaiden ja Saksan kanssa.
– Yhteistyö Naton kanssa on myös Suomelle tärkeää. Nato on keskeinen turvallisuustoimija Euroopassa ja Itämeren alueella. Tätä yhteistyötä on hyvä hoitaa yhdessä Ruotsin kanssa. Mutta ero jäsenyyden ja kumppanuuden välillä on selvä, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa on tärkeää ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.
– Ei yksikään järkevä maa sulje vaihtoehtojaan. Jokainen itsenäinen maa pyrkii takaamaan turvallisuutensa. Uskon, että myös Venäjä ymmärtää tämän.
”Euroopan tulee ottaa vastuu puolustuksestaan”
Petteri Orpon mukaan EU:n puolustuksen kehittämisessä olennaisinta on vahvistaa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitetta.
– Mitä virkaa hyvillä suunnitelmilla ja rakenteilla on, jos EU-maat eivät tiukan paikan tullen olekaan valmiita auttamaan toisiaan?, Orpo kysyi.
Ministerin mukaan avunantolauseke on jäsenvaltioita velvoittava, ja edellyttää jokaiselta jäsenmaalta konkreettista avun antamista. Suomen eduskunnan tulkinta on ollut, että hyökkäys jäsenvaltiota vastaan tarkoittaisi muiden apuun tuloa myös sotilaallisesti.
– On nimenomaan Suomen etu työskennellä sen eteen, että muut EU:n jäsenmaat tulkitsisivat avunantovelvoitetta samalla tavalla, Orpo sanoi.
Kokoomuksen puheenjohtaja huomautti puheessaan, että puolustus on kasvavassa määrin muutakin kuin sotilaallista toimintaa. Se edellyttää yhteiskunnan muutosjoustavuutta eli resilienssiä.
– Tarkoitan maamme kestokykyä tilanteessa, jossa painostus tapahtuu esimerkiksi energiansaannin hankaloittamisen, tietoverkkoiskujen, hallitsemattoman maahantulon tai aggressiivisen mielipiteenmuokkauksen keinoin. Esimerkiksi Saksan tiedustelupalvelun johto on julkisesti lausunut pelkäävänsä Venäjän sekaantumista Saksan liittopäivävaaleihin, Orpo sanoi.
Ministerin mukaan Euroopan unionilla on toimivalta ja keinot vahvistaa jäsenmaidensa puolustusta näitä uhkia vastaan. Suomeen perustettava hybridikeskus on tähän tärkeä panos, vaikka keskus ei suoraan EU:n alaisuuteen tulekaan. Tärkeää on myös vahvistaa yhteistä ulkorajavalvontaa ja tiivistää terrorismin torjuntaa tukevaa tiedustelutiedon vaihtoa, Orpo huomautti.
Tärkeää hänen mukaansa on pitää kiinni omista periaatteista.
– Jos tingimme niistä, olemme kaltevalla pinnalla. EU on reagoinut päättäväisesti Krimin anastukseen ja Venäjän toimiin Ukrainassa. Pakotteet eivät tietenkään ole itsetarkoitus, vaan väline. Pakotteet eivät muuta tilannetta hetkessä, mutta uskottavuus edellyttää, että niistä pidetään kiinni, Orpo sanoi.
Orpon mukaan turvallisuuden ja hyvinvoinnin paras tae Suomelle on EU-jäsenyyteen sitoutuminen ja panostaminen EU:n kehittämiseen.