Nordean yhtiökokous päätti torstaina muuttaa pääkonttorinsa Suomeen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää päätöstä merkittävänä Suomen kansantalouden kannalta.
Hänen mukaansa Suomi on osoittanut olevansa houkutteleva ympäristö suurille yrityksille.
– Haluamme lisää pääkonttoreita Suomeen, sillä ne luovat arvoa kansantalouteemme. Suomi tarjoaa vakaan toimintaympäristön, jossa asiat hoituvat ketterästi, Orpo kirjoittaa valtiovarainministeriön kolumnissa.
– Tämä hallitus ei kiristä yhteisöverotusta tai pankkien maksuja. Se ei olisi kenenkään etu. Näin mielestäni tulevienkin hallitusten pitäisi toimia.
Orpo toteaa, että Nordea on erittäin vahva ja suuri pankki. Sen markkina-arvo on 38,7 miljardia euroa ja taseen koko noin 580 miljardia euroa.
– Hallitus ja viranomaiset tekivät tiiviisti työtä sen eteen, että Nordea siirtäisi kotipaikkansa Helsinkiin. Kiitos jälleen Norppa-ryhmälle, jossa oli valtiovarainministeriön lisäksi mukana Suomen pankki, Finanssivalvonta ja rahoitusvakausvirasto, Orpo sanoo.
– Emme tarjonneet Nordealle erityiskohtelua, vaan Suomelle ominaista, mutkatonta tapaa hoitaa asioita. Meillä hallituksen ja viranomaisten välillä on luonteva yhteys.
Orpon mukaan suuret pankit eivät ole enää yksin suomalaisten tai muiden EU-jäsenmaiden veronmaksajien riski, vaan päävastuu mahdollisten tappioiden kannosta on yksityisillä sijoittajilla.
Pankkeja tukee tarvittaessa EU:n yhteinen, vuoteen 2023 mennessä kerätty 55 miljardin euron rahasto ja laajemmin koko pankkiunioni, jonka kehittämiseen myös Suomi on osallistunut.
– Pankkiunionin loppuunsaattamisessa ei ole syytä hätäillä. Koko järjestelmä ja siten myös Suomi hyötyy siitä, että vanhat riskikeskittymät ensin puretaan ja pankit tervehdytetään ennen pankkiunionin viimeistelyä eli yhteistä kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä ja talletussuojaa, Orpo kirjoittaa.